Puhe lumeavioliitoista on pelkkää syrjintää

Kun kaksi suomalaista menee keskenään naimisiin, kyse on juridisesta teosta. Yksilöiden välinen avioliitto antaa heille toisiinsa nähden joitakin etuja ja velvoitteita, joita avioliitossa olemattomilla ei ole. Avioliitto vaikuttaa muun muassa yksilöiden väliseen elatusvelvollisuuteen ja siihen, millä tavalla perintöä aletaan jakaa, avioliitossa syntyvien lasten huoltajuuteen ja lukuisiin muihin seikkoihin.

Suhteessa valtioon avioliitto on nimenomaan juridiikkaa. Kun menin naimisiin nelisen vuotta sitten, yksikään virkamies ei kuulustellut minua suhteen laadusta tai yrittänyt saada kiinni valehtelusta. Se, oliko avioliiton solmimisen takana joitain tunneseikkoja, ei kerta kaikkiaan kiinnostanut virkamiehiä.

Rakkaus voi kiinnostaa vihkipappia, mutta kun avioliitto on solmittu ja rekisteröity, viralliselle Suomelle mitään rakkautta ei ole olemassakaan.

Paitsi silloin, kun suomalainen menee naimisiin ulkomaalaisen kanssa.

Erityisen paljon valtiota kiinnostaa uutisten perusteella suomalaisen naisen ja Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta tulleen miehen rakkaus: onko sitä, onko syvää, kuinka kauan sitä on ollut, milloin se on vaarassa loppua, miten rakkaus on ilmentynyt. Valtio kiinnostuu rakkaudesta siinä vaiheessa, kun avioliiton perusteella haetaan esimerkiksi oleskelulupaa.