Propagandasotaa lapsista ja susista

Johan Bäckmanin meno Venäjän mediassa on varsin värikästä. Nyt mies on varoitellut venäläisiä matkustamasta Turkuun, sillä hänen mielestään kaupungissa on riskinä sairastua tuberkuloosiin. Lisäksi Bäckman on varoittanut venäläisiä Suomessa riehuvasta denguekuumeesta.

Viime vuonna Bäckman hämmensi kertomalla Venäjän medialle esimerkiksi vääristeltyjä lukuja venäläisten äitien lasten huostaanotoista Suomessa tai näiden lasten sijoittamisesta erityisille ”leireille”. Bäckman vakuuttaakin jatkuvasti olevansa nimenomaan lasten asialla.

Valtiotieteiden tohtori Bäckmanin esiintyminen julkisuudessa muistuttaa paitsi performanssia, myös jonkinlaista propagandasodankäynnin muotoa. Syytä hänen konfliktihakuisuuteensa voi vain arvailla.

Miehen menetelmänä vaikuttaa olevan, että hän tyrkkää julkisuuteen mitä oudoimpia ja liioitelluimpia väitteitä eikä jää selittelemään tai varsinkaan korjaamaan niitä. Uusia väitteitä hän esittää nopeammin kuin kukaan ehtii korjata vanhoja.

Yleisesti ottaen propaganda voi sisältää totuudenmukaistakin tietoa, mutta kuten Wikipediassa kirjoitetaan, ”lähes poikkeuksetta propaganda nykymuodossaan viittaa nimenomaan väärään tai ainakin vääristeltyyn tietoon, jonka tarkoituksena on valheen ja hämmennyksen luomisen kautta vaikuttaa mielipiteen muodostamiseen”. Ehkä Johan Bäckmanillakin on jokin tällainen motiivi.

Johan Bäckmanista ja hänen hämmennystä herättävästä propagandasodastaan tulee mieleen toinen viime viikkojen keskustelunaihe ja muutamat keskusteluun osallistuneet tahot. ”Lapsikorttia” on käytetty tässäkin keskustelussa, ja erilaiset liioittelut ja vääristelyt vaikeuttavat rauhallisen keskustelun käymistä.

Keskustelussa on kuultu muun muassa seuraavat epätodet väitteet:

– 30 000 sutta on suunnittelemassa muuttoa Venäjältä Suomeen.

– Ranuan ja Ähtärin eläinpuistojen susia siirtoistutetaan salaa Keski-Pohjanmaalle.

– Siirtoistutetut sudet hyökkäsivät nuoren tytön hevosen kimppuun.

Propagandasotaan on myös valjastettu yksi itsemurha, mitä pidän erityisen epäeettisenä.

Ehkä kaikella liioitellulla ja vääristellyllä informaatiolla yritetään peitellä sitä, että susia on Suomessa vähemmän kuin aikoihin ja että kannan pienenemisen syynä on nimenomaan salametsästys.

Asialliselle keskustelulle vääristellystä informaatiosta ei ole kuin haittaa, oli keskustelun aiheena sitten venäläisten lasten olot Suomessa tai susien ja ihmisten yhteiselo.