Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Paleoantropologinen vs. perussuomalainen ihmiskäsitys

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 25.6.2015 12:52

Netin pimeimmät syöverit ovat olleet viime päivinä täynnä aggressiivista potaskaa, vihakirjoittelua ja suoranaista rasismia. Tapanilan raiskausoikeudenkäynti ja ”lenkkeilijätytön” surmaajan oikeudenkäynti ovat nostattaneet pintaan monenlaisia tunteita, joista osa on ollut täysin oikeutettuja ja ymmä…

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Kysymys, ratkaiseeko nuorten ihmisten siirtäminen pois Afrikasta jonkun ongelman Afrikassa vai ei?

Toki olemme biologialtamme kaikki kovin samanlaisia, mutta biologiamme ei valitettavasti ohjaa käytöstämme, vaan olemme kulttuurisia olentoja. Kultturi määrittää sekä tapamme että arvomme. Kulttuuri eli vallanpitäjät (papisto/omistava luokka) ovatkin aina tähdentäneet kuin tärkeää on pitää ”vaarallinen” luonto ”kurissa” ankarin harjoituksin, laein ja itsekurilla. Psykiatri Cacilda Jethán ja psykolgi Christopher Ryanin kirja Paritellen – seksuaalikäyttäytymisen kehityshistoria, joka perustuu lisääntymisbiologiamme ja
-käyttäymisemme antropologiseen tutkimukseen, kertoo havainnollisesti ja hauskasti, kuinka esim. Helen Fisher ja Steven Pinker yleishumaaniksi toimintamalliksi julistamaa yksiaiviosuutta ei biologiamme yksikertaisesti tue. Antoisia lukuhetkiä ja avointa mieltä promiskuiteetin yllättävässä maastossa http://www.docendo.fi/paritellen-seksuaalikayttaytymisen-kehityshistoria.html

”Kukkahattutädit” haluavat auttaa merihädässä olevia ihmisiä. ”Rasistit” haluavat estää laajamittaisen kansainvaelluksen Afrikasta Eurooppaan, koska sillä on kielteisiä seurauksia. ”Vastuullinen toiminta” politiikassa on sitä, mitä oma puolue ja itse harjoittaa.

Ihminen on kummallinen laji.

Variaatiot keskuudessamme ovat tavattomia.

Joidenkin ryhmien keskuudessa tällä planeetalla tehdään rutiininomaisesti sydämensiirtoja, tutkitaan atomin muodostavia pienhiukkasia, kirjoitetaan 500-sivuisia filosofisia tutkielmia siitä, mitä on havaitseminen, matkustetaan toisille taivaankappaleille, muokataan geenejä ja lasketaan asteroidien ratoja.

Samalla planeetalla toisaalla toinen ihmisryhmä tonkii lahonnutta kantoa etsiäkseen meheviä toukkia syötäväkseen. Nämä ihmiset eivät pelkästään ole lukutaidottomia, vaan he eivät edes tiedä, että lukutaitoa voi olla olemassa. Ei sellainen heitä kiinnosta. He haluavat elää kivikautista elämäänsä oman ikiaikaisen ja tiukan heimojärjestyksensä mukaan. He ovat taikauskoisia ja kenties impulsiivisia. Heidän tekninen osaamisensa rajoittuu siihen, että osaavat tehdä nuolia. Ja kun he haluavat juhlia, he nuolevat myrkkyä sammakon selästä tullakseen huumatuksi. Heille ei puhu ihmiskunnan monituhatvuotinen sivistys, tiede ja taide tai edes internet, vaan heille puhuvat esi-isien henget ja animistiset jumalat.

Ovatko nämä kaksi ryhmää yhteensovitettavissa? Voiko heillä todella olla yhteisiä tavoitteita, yhteisiä arvoja tai yhteisiä keinoja päämääriensä tavoitteluun? Vastaus on hyvin pitkälti kielteinen. Kun toinen ryhmä elää avaruusaikaa ja toinen kivikautta, yhteinen kulttuuri ja yhteiskunta on mahdottomuus ilman konfliktia ja kärsimystä.

Ja miksi kaiken pitäisikään yhdistyä? Eivätkö eri ryhmät ole itselleen arvokkaita omina itsenään omissa yhteisöissään, joissa voivat elää oman arvomaailmansa pohjalta? Miksi kulttuurit olisi tuhottava? Miksi erilaisilla evoluution tasoilla elävät ihmiset pitäisi pakottaa elämään keskenään? Miksi rikkoa niin muuttavien kuin muuton kohteinakin olevien ryhmien yhteisöt, sosiaaliset rakenteet ja kulttuuri? Miksi moninaisuus olisi tuhottava? Miksi kehittyneiden yhteisöjen olisi otettava muutama askel kohti kivikautta sopeutuakseen tulijoihin?

Raevaaran maailmankuva ei pelkästään ole perverssi, hullu ja luonnonvastainen. Se on toteutuessaan myös vaarallinen ja tuhoisa, jos erilaisilla kyvyillä, arvoilla, geeneillä, historialla ja älykkyysosamäärillä varustettuja ihmisryhmiä pakotetaan jakamaan sama yhteiskunta.

Raevaara on tahtomattaan luomassa sotia, kansanmurhia, köyhyyttä ja nälänhätää omille lapsillemme.

Ehdotan, että kouluihin tuodaan uusi oppiaine, antinaivismi. Se olisi voinut pelastaa Tiinankin nolaamasta itseään.

Jatketaanpa vielä:

Rajaton ja rauhanomainen maailma, jossa me kaikki olisimme yhtä suurta perhettä, on tietysti teoriassa mahdollinen.

Se tosin edellyttäisi, että maailma koostuisi vain yhdestä etnisestä ryhmästä ja mieluiten eurooppalaisista.

On jotenkin hellyyttävän surumielistä havaita, että Tiina elää kuplassa, jonka ominaisuudet hän projisoi koko ihmiskunnan ominaisuuksiksi.

Hän tuntee eurooppalaisia, koulutettuja ja sivistyneitä ihmisiä ja on havainnut, että he ovat veljellistä ja hyvätahtoista väkeä, joka ei muuta haluakaan kuin auttaa sorrettuja ja elää rauhassa ilman väkivaltaa.

Tästä Tiina on saanut päähänsä, että samalla tavalla joku viidakon Motumbo haluaa vain koko ihmiskunnan universaalista hyvää eikä hän koskaan haluaisi katkaista kenenkään kaulaa.

Valitettavasti Tiina erehtyy.

Hän syyllistyy eräänlaiseen kulttuurirasismiin, jossa hän tiedostamattaan pitää eurooppalaista kulttuuria ja moraalinormistoa ylimpänä viisautena ja olettaa, että muutkin alkavat noudattaa sen arvoja, kunhan heidät vain saadaan Eurooppaan niille alttiiksi.

Valitettavasti Tiinä erehtyy jälleen.

Tiinan kirjoitus on malliesimerkki harhaisesta kulttuurimarksilaisesta ajattelusta. Siinä ihminen nähdään vain tyhjänä tauluna, johon voidaan syöttää ulkoapäin erilaisia ’ohjelmointeja’. Kulttuurimarksilaiset eivät tunnusta, että ihmisessä olisi sisäsyntyisiä ominaisuuksia tai eroja: he näkevät kaikki erot heijastumina ulkoisista eroista. Siksi he uskovat, että kun väkivaltainen ja raakalaismainen sotalapsi saadaan Euroopan rauhaan, koulutukseen ja sosiaaliturvan piiriin, sotalapsesta tulee aivan samanlainen humaani ja sivistynyt ihminen kuin kestä tahansa meistä, kenties jopa uusi Goethe tai Kant, jos oikein osataan lasta tukea.

Valitettavasti Tiina erehtyy tässäkin.

On paradoksaalista, että ne piirit, joissa muka eniten ollaan arvostavinaan erilaisia ihmisiä, ei haluta myöntää, että me tosiaan olemme erilaisia.

Jopa liian erilaisia.

”Ihmislajien miljoonien vuosien evoluutiossa viikot ja vuodet, hallituskaudet, ovat mitättömiä.”

Ihmislajin evoluutiossa on myös kuollut jatkuvasti porukkaa erilaisissa luonnonkatastrofeissa ja konflikteissa ilman, että kaukaisilla kansoilla olisi ollut siihen mahdollisuutta puuttua. Paleoantropologiasta ei siis ainakaan voi vetää johtopäätöstä, että yhden kansan kohtalo olisi ”täysin riippuvainen muiden kansojen kohtalosta”. (Onko niitä kansoja nyt sitten olemassa vai ei?)

Ja jos ihmisten jako valtioihin on naurettavaa, millä perusteella jonkun valtion pitäisi tarjota turvapaikkoja muualta tuleville? Ihmisethän pyrkivät Eurooppaan lähinnä siksi että täällä on paremmin toimivia yhteiskuntia ja valtiorakenteita kuin siellä mistä paetaan. Tämmöinen näkökulma jossa valtiot nähdään vain rajoina ja esteinä ei mielestäni ole erityisen ”tieteellinen”.

”Ihmisten jako kansoihin ja valtioihin on naurettava.”

Ja tällaista tekstiä siis tuottaa ihminen, jolle Suomen kansalaiset ovat yhteisistä varoista kustantaneet koulutuksen tohtoriksi asti. Ehkä nekin rahat olisi ennemmin kannattanut käyttää maailman hädänalaisten auttamiseen.

Näitä luetaan juuri nyt