Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Pakkoruotsi on kansallinen aarre

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 27.4.2017 11:19
Nyt keskustellaan taas ruotsin kielestä. Hallitus on päättänyt käynnistää kielikokeilun, jolla 2 200 koululaista välttyy toisen kotimaisen opiskelulta. Kokeilun on määrä alkaa ensi vuonna. Myönnän: itsekään en teininä ymmärtänyt ”pakkoruotsin” järkevyyttä. Seitsemännellä luokalla alkanut...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Naurettavaa. Kasvaminen kaksikielisessä perheessä on täysin eri asia kuin koulussa oppiminen. Pakkoruotsi helvettiin ja sen puolustajat Ruotsiin.

Toimittaja Raevaara voi hyvin pitää aarteensa. Minä en halua tömmöistä aarretta. Olisikohan Ruotsille suomen kieli vastaava ”aarre”. Suomen kansan enemmistö ei halua pitää tätä pakkoruotsia aarteena.

”Sille väitteelle, että opetusohjelman ruotsi veisi tilaa muilta, hyödyllisemmiltä aineilta, ei ole perusteita”

Tuo on aivan puutaheinää. Koulussa oppilailla on tietty tuntimäärä käytössä, joten tottakai oppiaine syö mahdollisuuksia lukea muita oppiaineita.

Pakkoruotsissa ei ole mitään aarretta eikä pakkoruotsi tarkoita kaksikielisyyttä vaikka se sitten aloitettaisiin ekalta luokalta. Pakkoruotsi edustaa vain typeryyttä.

”Käytännössä yhtään ei puhuta pakkosuomesta, vaikka kyseessä on nimenomaan ollut vaihtokauppa: suomenkieliset opiskelevat koulussa ruotsia ja ruotsinkieliset suomea”

Minulle on aivan sama mitä ruotsinkieliset opiskelevat tai eivät opiskele. Jos tuntevat etteivät Suomessa tarvitse Suomea niin sallittakoon se heille ja onnea matkaan.

Täysin samaa mieltä Raevaaran kanssa. Tosin itse olen kaksikielisestä suvusta (osa jopa kolmikielisiä).

Mistä tämä poru johtuu? Siitä että peruskoulun myötä ympättiin entisen keskikoulun oppimäärä kaikille vaikka älykkyys eikä vastaanottokyky ollut noussut pätkääkään. Siitä alkoi alamäki ja kurssien tasoa on jouduttu laskemaan tasolle, jolla ennen keskikoulussa olisi jäänyt luokalleen. Tasokurssitkin lopetettiin heti alkuunsa.
Nyt peruskoulusta pääsee läpi osaamatta matematiikkakaan käytännössä lainkaan. Ja sekin on ruotsin opetuksen vika kuten eräskin äiti luonnehti muuten ”lahjakkaita” poikiaan.

Missä meni pieleen? Osin siitä syystä että SFP ja Kulturfonden innostuivat kaikille opetettavasta ruotsista ja antoivat periksi ylioppilasruotsin pakollisuuden poistamiselle. Kun olisi pitänyt tehdä juuri päinvastoin.
Toinen kotimainen vapaaehtoisena peruskoulussa mutta pakollisena lukiossa ja kirjoituksissa olisi lopettanut pahimman huudon ja lukioon menevät olisivat ruotsin kyllä osanneet valita ihan itse.
Myöhäistä se ei ole vieläkään. Nykyisen hallituksen kokeilujen laajentaminen (pakko)venäjän suuntaan ruotsin asemasta on aivan huuhaata.

Tapanainen, kaksikielisyys on rikkaus kenelle se osuu, pakkoruotsi ei ole kaksikielisyyttä eikä mikään aarre, vaan pelkästään kahle.

Englanti on nykyään perustaito jota ilman ei pärjää juuri missään työssä. Saksa ranska espanja ovat hyviä kieliä osata. Ruotsia hyvin harva tarvitsee mihinkään. Jos se on osa sinun tai Raevaaran arkea se ei muuta sitä yhtään olennaisemmaksi muille.

Suomen kolme kansalliskieltä on rikkaus, pakkoruotsi on rasite eikä mikään aarre.

Kuule Paavo. Se porukka, joka tuntee yläasteen pari ruotsin tuntia viikossa kahleeksi, ei ikinä opi tuossa ajassa edes kyrillisiä kirjaimiakaan. Persut vaativat tämän pakkovenäjäkokeilun lisäämisen hallitusoohjelmaan puoliväliriihessä.

Suomessa on perustuslain 17§:n mukaan 2 kansalliskieltä ei kolmea.

Miksei kelpaa että kaikki kielet äidinkieli pl. ovat vapaaehtoisia peruskoulussa. Silloin ne, joiden tulevaisuuden näkee tunnilla jo lippalakin suunnasta, voivat keskittyä siihen englantiin,ranskaan, espanjaan ja pakkovenäjään.
Ja ne, jotka aikovat jatkaa lukiossa ja myöhemmin tarvitsevat ruotsiakin voivat valita sen ja opiskella rauhassa ilman takapenkiltä kuuluvaa ja jo kotoa omittua möykettäkin.

Se pari tuntia ruotsia aiheuttaa sen että englannin lisäksi on vaikea saada kasaan muita kieliryhmiä osin siksi että kieliryhmistä tulee aina liian pieniä jotta ne alkaisivat ylipäätään ja osin siksi että oppilaiden kurssimäärä tulee täyteen jo muutamasta syventävästä aineesta. Pari tuntia viikossa varmaan kuulostaa aika pieneltä mutta se on yksi aine joka vie tilan joltakin toiselta aineelta.

Ja onhan tässä sellainenkin kummallisuus että pakkoruotsista huolimatta ruotsinkielisten palvelut on eriytetty ainakin Helsingissä omiin yksikielisiin palveluyksiköihin kaikissa palveluissa vauvasta vaariin. Jopa rakennusvalvonnassa on oma ruotsinkielisten yksikö.

Kun palvelut näin turvataan muutoin kuin perustuen kaksikielisyyteen ja pakkoruotsiin niin mikä draiveri järjestelmän ylläpidolle voi olla? Älyttömältähän se lähinnä kuulostaa.

Kertoisitko Tiina, että miten useamman sadan tunnin opiskelu asian X parissa ei vie ihmisiltä aikaa pois muiden aineiden opiskelulta? Minun vuorokaudessani on vain 24 tuntia, mutta sinulla lienee äärettömästi. Olisiko mun pitänyt tajuta päntätä matikan kirjoja samalla kun muu luokka hölöttää ruotsia? Näinköhän olisi opettaja sitä sallinut?

Tällä hetkellä opiskelen yliopistolla tietojenkäsittelytiedettä. Jo vuodesta 2004 alkaen. Opinnot eivät etene, koska matematiikka on liian hankalaa. Matematiikka on liian hankalaa todennäköisesti siksi, että valitsin lyhyen matematiikan lukiossa. Opiskelin aluksi pitkää matikkaa, mutta kahdeksannen kurssin kohdalla luovutin ja vaihdoin lyhyeen. Eipä varmaankaan olisi tarvinnut, mikäli minulla olisi ollut pakkoruotsin varastamat 400 tuntia käytettynä matematiikan lisäopetukseen.

Toki yliopistolla on myös pakkoruotsi. Ja koska kyseistä kieltä en enää sanaakaan osaa sen täydellisen turhuuden ja käyttämättömyyden vuoksi, täytyy vain toivoa, että voin joskus saada tutkinnon valmiiksi tästä huolimatta. Kuulemma se sentään voidaan järjestää. Työssäni en tule ikinä ruotsia tarvitsemaan sen enempää kuin swahiliakaan.

Tekstissäsi ei esiinny ainoatakaan argumenttia pakkoruotsin puolesta, jota ei olisi nähty jo useaan otteeseen. Aivan jokainen argumenteistasi on lisäksi virheellinen. Minusta on aivan käsittämätöntä, että sinä et sitä ymmärrä. Mahdollisesti tämä johtuu matemaattisen logiikan opintojesi puutteesta? Luulisi toimittajalla googlaustaitoja olevan sen verran, että osaisit argumentteihisi löytää korjaukset, mikäli et todella kykene itse virheitäsi näkemään. Netin foorumeilta löytyy aiheesta keskusteluja aivan riittämiin.

Minä olen sitä mieltä, että myös pakkosuomi pitäisi vastaavasti poistaa kouluista. Englannilla pärjää oikein hyvin. Jos ei pärjää, niin sitten opiskelee sitä suomea, vapaaehtoisesti.

Voisit tälle artikkelillesi kirjoittaa jatko-osan, jossa huomioit argumenteillesi löytyvän kritiikin. Sen jälkeen voitaisiin laskea, että löytyykö edes YKSI argumentti pakkoruotsin säilyttämiseksi, joka ei ole virheellinen. Sellaisen löytyminen olisi aikamoinen ihme, sillä moista ei ole tullut vastaan vielä maailmanhistoriassa.

”Tällä hetkellä opiskelen yliopistolla tietojenkäsittelytiedettä. Jo vuodesta 2004 alkaen”
Tuo (13 vuotta) kertoo kyllä sen että ”pakkoruotsin” lisäksi jotain muutakin syytä on.Lyhyellä matikalla on vaikea päästä Helsingin yliopiston tietojenkäsittelylaitokselle mutta Jyväskylään päässee suoraan äidinkielen laudaturilla, heh.

Yliopiston tutkinto, jolla saa alimman hyväksytyn virkamiesruotsin ”nöjaktig förmåga att använda svenska i tal och skrift” on niin helppo että ihmettelen jos jonkun valmistuminen on siitä kiinni.

Siksi peruskoulun kaikki kielet äidinkieltä lukuunottamatta tulisikin olla vapaaehtoisia mutta ei enää lukiossa. Loppuu valitus ja taso nousee yliopistoon pyrkijöillä.

Ruotsinkielen kohdalla tulee muistaa, että se on germaanisen ryhmän alkeellinen reunamurre, jolla ei ole kunnon kielioppia. Itse en tiedä artikkeleiden sukuja, vaikka pakollisen opiskelun ohessa olen ollut Ruotsissa jopa viikkolehden toimitussihteeri, siis ruotsiksi. Sen oppiminen ei auta muissa kielissä.

Ja sen pakottaminen koululaisille Suomessa, missä vieraat kielet ovat tarpeen, on tosi tyhmää. Ne jotka sitä tarvitsevat, oppivat sitä helposti. Muutoinkin sen oppineita on kylliksi. Mutta muita kieliä osavia ei ole Suomessa koskaan kylliksi.

Ja jos Perustuslakiin vedotaan, niin se siältää myös kansalaisten vapauksia ja oikeuksia. Tulisi tutkia, onko pakko tuhlata aikaa hyödyttömään kieleen kansalaisen oikeuksia kunnioittava.

Ruotsi kuuluu indoeurooppalaisiin kieliin, sen pohjoisgermaaniseen haaraan.
Sen oppiminen auttaa suoraan saksan opiskelussa sillä vielä 1100-1200 luvuilla aika samannäköistä oli kieli ja myös Hansan vaikutus näkyy kielessä kuten myös Kustaa Vaasan raamatussa, jota Luther (500-vuotisjuhla tänä vuonna) tuki.
Ei kielioppia? Oli ennen kuin suomen kieltä oli kirjoitettu riviäkään.

Mutta oppia on vaikea kaataa kuten Kiven Seitsemän veljestä hyvin havainnollistaa. Näin peruskoulussa, jossa pääsee luokaltaan vaikka ei osaa kunnolla suomeakaan. Siellä kaikki kielet voidaan hyvin vapauttaa ja toteuttaa persujen märkä uni.

Mutta tulevilta akateemisilta, joiden koulutuksen valtio kustantaa, on lupa vaatia enenmmän ja jatkuva tason lasku on lopetettava. He osaavat kyllä valita peruskoulussa lukiossa tarvitsevansa kielet (ruotsi ml)itsekin.

Saksaa oppii parhaiten opiskelemalla saksaa.

Suomessa ruotsin osaamisen voi pelastaa vain sen tekeminen valinnaiseksi. Se muuttaisi asenteita ja tekisi muitakin hyviä asioita suomenruotsalaisuudelle.

Suomenruotsalaisten palveluiden erikoisasema on ratkaistu jo sillä, että niihin hommiin, joissa ruotsin osaamista Suomessa tarvitaan palkataan ihminen, joka on käynyt ruotsinkielisen ammattikoulun, ammattikorkeakoulun tai yliopiston. Ei kukaan lukioruotsin pakollisuuden selvittänyt ja virkamiesruostin suorittanut kelpaa niihin hommiin.

Eteenkin yliopistojen virkamiesruotsi on kumma jäänne.

Sitten meillä on lapisa, joilla on kotimielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Miten heidän kanssaan? Syrjäytetään lukiosta ja ammattikoulusta? Entä ne joilla on jo suomen kanssa vaikeuksia?

Ruotsissa tämän monkilelisyyden kanssa on väännetty pidempään. Suomessa rutsi voisi olla valinnainen kieli – kunnissa ovat jo opettajat ja kurssit, kyllä niille on tulijoitakin. Vaihtoehtona on myös lisätä lapsen kotikielen opetusta – etäratakisuja löytyy jos on halua – tai niille kaikille joilla on suomen kanssa ongelmia käyttää tunnit suomen lisäopetukseen.

Ilmeisesti osa poliitikoista ei enää usko, että kukaan haluaisi opiskelella vapaaehtoisesti ruotsia?

Hyvä uutinen on, että ruotsin voi oppia myös vanhempana, jos soitä tarvitsee ja haluaa oppia. Silloin oppi ymmärtämään myös ruotsissa puhuttua ruotsia paremmin. Erittäin hyvä uutinen on myös se, että maailmassa on yksi paikka jossa ruotsia tarvitaan: Ahvenanmaa. Ruotsissa kun kansalaiset osaavat maailman parhaiten englantia, jopa useammat kuin USA:ssa.

Pelastakaa ruotsin osaaminen, tehkää siitä valinnaista!

”Pelastakaa ruotsin osaaminen, tehkää siitä valinnaista!”

Pelastakaa kaikkien kielten osaaminen, tehkää niistä valinnaisia! Pelastakaa matematiikka, historia……

Osin näin on peruskoulussa tehtykin. Kursseja on vähennetty ja mikä on tulos. Kun peruskoulussa ei jätetä luokalle kuten ennen keskikoulussa niin läpi pääsee esim. kertolaskua osaamaton. Keskikoulussa 2 kertaa luokalle jäänyt potkaistiin kansakouluun takaisin.

Mutta kielet voisivat olla peruskoulussa vapaaehtoisia, jolloin esim Venäjältä tullut voisi jättää ruotsin väliin. Mutta pelkkää venäjää osaavaa ei lukio kaipaa, jossa kansalliskielet pitää olla pakollisia.

Kysymys: Tapanainen 28.4.23:13

Miten nuo ruotsinkielen artikkeleiden suvut siis ovat? Eikö muuten kielen yksi vaiva ole vastaava yleinen sekavuus. Sillä on sääntöjä. Ne näyttävät olevan siinä vain karmean poikkeusluettelon tekemiseksi.

En tiedä artikkeleiden suvuista mutta germaanisissa kielissä kuten saksassa on substantiiveilla sukujafeminiini,maskuliini ja neutri.Myös Naiset ja miehet erotellaan esim. englannin he , she, saksan er ja sie, ruotsin han ja hon (joku huimapää esitti hen).
Ruotsin suvut en ja ett on opeteltava usein samalla kuin sanakin, tosin sääntöjäkin on.
Germaaniheimot saivat alkunsa n 1000 v eaa ja tästä syystä saksa ja hollanti ovat ruotsia osaavan osittain ymmärrettävissä.

Minä muistan aina hauskan kysymyksen: mitä haetaan kun lakkaa satamasta?

Median tähystäjä, naulan kantaan.

Tapanainen, vanhan reliikin kaikuja.

Pakkoruotsin kannattajat voisivat listata ne asiat joita pakkoruotsilla tavoitellaan ja ruksia ruksin jokaisen tavoitteen kohdalle joka on tämän 30 vuoden aikana saavutettu.

Sitten voitaisiin antaa niille hintalappu.

Nythän sitä hintalappua vasta tulee kun persu kiristi ammattikoulutuksen varjolla kokeilun, jossa oppilas voi ruotsin vaihtaa vaikka pakkovenäjään.
Lakiesityksessä ei ole mainittu miten monta oppilasta pitää olla että koulutus on järjestettävä.
Monessa maalaiskunnassa ihmetellään kun 3 valitsee venäjän, yksi ranskan, 4 saksan, 1 espanjan ja loput haluavat edelleen ruotsin.

Kunnat saavat anoa kokeilulupaa. Uskon että vain joku Helsinki ja suuret kaupungit voivat tuohon kokeiluun osallistua koska heillä on opetus osin valmiina. Pienessä maalaiskunnassa se on mahdotonta ellei sitten kepun uusi maakunta suuntaa verorahoja (muiden) kokeilunhaluiseen kuntaan.

Vapautetaan peruskoulussa kaikki kielet (äidinkieli pl). Sensijaan lukiossa pakollisia kieliä on toinen kotimainen ja 2 vierasta. Fiksu osaa ne valita jo peruskoulussa ja loppujen ei tarvitse vaivautua. Halvemmaksikin tulee. Eikö tämä Paavolle kelpaa? Miksi kiusata oppimishaluttomia. Sillä jos ei niin helppoa kieltä kuin ruotsi opi niin kyllä se ranska ja venäjäkin niillä tuntimäärillä jää haaveeksi.

Ei kelpaa Paavolle. Koko asia pitäisi järjestää täysin uudelta pohjalta. Ruotsinkielisille palveluille pitäisi perustaa oma maanlaajuinen organisaationsa. Muilta julkishallinnon organisaatioilta valtion korkeinta johtoa lukuun ottamatta ei edellytettäisi kaksikielisyyttä. Valtion korkeimmassa johdossakaan jokaisen pidä olla ruotsinkielentaitoinen, vaan riittää että organisaatiot tuottavat tarvittavan palvelun myös ruotsiksi. Näin tämä pitäisi olla.

Ruotsi on kielenä suurimmalle osalle täysin tarpeeton, eikä suomalaisilla ole yleisesti mitään kaksikielistä identiteettiä. Eikä mitään kaksikielisyyttä voi tietenkään pakkoruotsilla syntyäkään, ei ihmisestä tule kaksikielistä vain kieltä lukemalla. Nyt jos pakkoruotsilla ei voida saavuttaa tarpeellista osaamistasoa ruotsinkielisten palvelujen tuottamiseksi, kuten perustuslakivaliokunta linjasi taannoin päättäessään Kokkolan AVI/ELY -asiasta, niin en mitenkään keksi yhtäkään syytä miksi sitä luetaan ja siihen panostetaan niin valtavasti resursseja.

Kouluissa pitäisi olla pakollisena lukea kolmea vierasta kieltä, kuten vaikkapa Hollannissa on tilanne. Mitä ne vieraat kielet sitten olisivat riippuisi kunnasta ja koulusta. Ruotsinkielisten pitää itse pitää kielensä elävänä, ei se onnistu pakkoruotsitetuilta suomenkielisiltä.

Nykyisessä toimessani minulta vaadittiin erinomaista ruotsia. Olen toiminut tehtävässäni noin seitsemän vuoden ajan, enkä ole kertaakaan vielä törmännyt ruotsinkieliseen työtehtävään. Lienee selvää, että näissä olosuhteissa ei kielitaito kehity tai edes pysy paikallaan, se rapautuu, eikä ole kyllä minkäänlaista motivaatiotakaan satsata tarpeettomaan taitoon. Työnantaja tarjoaa joka viikko tunnin ruotsin opetusta, johon alkuun osallistuinkin, mutta kun huomasin että ei sille ole mitään käyttöä, niin lopetin tuonkin.

En keksi yhtään pätevää syytä, miksi ruotsia pitäisi opiskella. Siitä saatavat hyödyt ovat nolla ja haitat valtavat koska de facto nyt luetaan vain englantia vieraana kielenä ja hyvin vähän muita kieliä. Lisätietoja kielivalinnoista löytyy täältä

https://www.sukol.fi/ajankohtaista/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista

A2-kielen lukijamäärät ovat surullista luettavaa:

Kieli % (suluissa muutos vuoteen 2010 verrattuna)*
Saksa 6,2 (+0,7)
Englanti 7,9 (+0,3)
Ruotsi 7,4 (-0,1)
Ranska 2,8 (0,0)
Venäjä 0,8 (+0,2)
Suomi 0,7 (-0,1)
Saame
0,1 (0,0)
Espanja 0,7 (sis. muihin kieliin vuonna 2010)

Ei kannata yleistää nojaamalla omiin subjektiivisiin kokemuksiinsa. Jos vaatimus on ”utmärkt” niin kai se pitää osata ennen kuin homman saa eikä jälkikäteen opiskellen.

Erinomaista ruotsia vaaditaan suomenkieliseltä hyvin harvoin. Enemmistöltään ruotsinkielisissä maistraateissa vain muutamalta henkikirjoittajalta ja kuluttajaneuvojalta. Vaatimus ”utmärkt” oli minun aikanani nimeltään ”fullständigt”, jonka saaja oli yleensä ruotsinkielinen.
Virkamiehelle riittää yleensä ”nöjaktig”. Entinen oppikoulusysteemi tuotti tarvittavan ruotsinkielen taidon ilman valitusta ja huutoa.

Vasta kun keskikoulun oppimäärää ruvettiin tyrkyttämään kaikille huomattiin ettei kansaa hallinnollisella määräyksellä voi sivistää. Myöskään tasokursseja ei hyväksytty, joten ainoaksi keinoksi jäi vaatimustason lasku ja se että ketään ei jätetä luokalleen,pysyi mukana tai ei.
Nyt on menossa viimeinen taisto eli parin ruotsin viikkotunnin poistokokeilu kuvitellen että saksan, kiinan, venäjän, ranskan jne kielitaito kohenee kansalla kohisten.

Itä-Suomessa puolen kymmentä vuotta sitten kokeiltiin ruotsin vaihtoa venäjään. Kokemus oli se että vaihtajia oli vähän (joissain kunnissa lähinnä venäläisiä) eikä muiden kielten opiskelu lisääntynyt. Nyt taas kokeillaan samaa persujen vaatimuksesta.

Pakollisen ruotsinkielen opetuksen mielekkyyttä en ymmärtänyt teininä enempää kuin nyt eläkeläisenä.Tein elämäntyöni sairaalassa, koskaan en ruotsin kieltä tarvinnut. Kongresseissa puhuttiin aina englantia ruotsalaisten kanssa.
Nöjaktigin suoritin ”ystävällisen” ruotsinkielisen kurssikaverin avustuksella.
Aiempi Itä-Suomen kokeilu oli niin lyhytaikainen ja rajoitettu jotta olisi saatu minkäänlaisia tuloksia. Samoin käy nytkin alkavalle kokeilulle, rajoitettu oppilas- ja koulumäärä, pitää hakea lupa valtion viranomaiselta jne. Entäpä, jos ruotsin kielen opetukselle järjestettäisiin samat ehdot. Kuinkahan moni koulu Helsingin ja Turun ulkopuolelta hakisi lupaa ?

Nyt oli kyllä taas sellaista höttöä että huh huh.
Kuten eräs tuolla kommenteissa jo totesikin, senkun vaan vaikka saman tien poistetaan suomenkielen pakollisuus ruotsinkielisiltä, voivathan he kommunikoida englanniksi, sitä suurin osa suomalaisista puhuu todella hyvin.
Tässä kirjoituksessa käytetyt argumentit ovat juuri niitä iänikuisia. En edes viitsi alkaa tässä niitä luettelemaan ja yksi kerrallaan kumoamaan, joten nostan vain yhden: ”Ruotsin kieli antaa hyvän pohjan paitsi englannin, myös vaikkapa saksan opetteluun.”
Arvaa mikä antaisi vielä paremman pohjan? No vaikkapa SAKSAN OPISKELU.