Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Ostaisitko netistä äidinmaitoa tai viruksen?

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 31.10.2013 09:05

Mitä kaikkea sinä ostat internetistä?

Törmäsin mielenkiintoiseen ja hieman kammottavaankin juttuun Science News -sivustolla.

Yhdysvalloissa on ilmeisesti viime päivät keskusteltu netistä ostettavasta äidinmaidosta. On paljastunut, että monessa tapauksessa maito sisältää vaarallisiakin bakteereja aina Salmonellasta lähtien.

Tutkijat etsivät bakteereja kaikkiaan yli sadasta internetistä hankitusta äidinmaitoerästä. Tutkimus julkaistiin Pediatrics-lehdessä.

Lukuisia muitakin vaaroja tulee mieleen bakteerien lisäksi. Tuntemattomalta nettimyyjältä ostettu ”äidinmaito” ei välttämättä ole lainkaan ihmisestä peräisin. Sitä on voitu jatkaa vedellä tai sitä ei ole säilytetty oikein. Mitään takuita ei ole, ja maidon testaaminen kotioloissa on mahdotonta.

Tutkimuksella oli puutteensa: siinä keskityttiin nimenomaan ”epäilyttäviin” maidonmyyjiin. Myyjät, jotka olisivat esimerkiksi halunneet keskustella puhelimessa ennen kaupantekoa, jätettiin pois. Samoin tutkijoilla on vain vähän tietoa siitä, millainen bakteerifloora äidinmaidossa yleensä on ja miten esimerkiksi kotipakastimessa säilyttäminen ja sulattaminen vaikuttaa maidon laatuun.

Joka tapauksessa tutkijoiden suositus on selvä: Älä osta vauvallesi maitoa tuntemattomalta nettimyyjältä.

En ole törmännyt vastaavaan äidinmaidon myyntiin Suomessa. Luovutettua maitoahan annetaan tarvitsijoille, mutta sairaalat toimivat välittäjinä. Myyjälle maidosta maksaa sairaala, joka myös valvoo maidon laatua ja on tietoinen myyjän terveydentilasta.

Luovutetulle maidolle on tarvetta, sillä aina rintaruokinta ei syystä tai toisesta onnistu. Vaikka lapsi kasvaa hyvin korvikkeellakin, äidinmaidossa on esimerkiksi immuniteettia parantavia ominaisuuksia.

Itselleni ei tulisi mieleenkään tilata lapselleni äidinmaitoa netistä, mutta ihmismieli on kummallinen. Joskus jopa ällistyttävä.

Muutama vuosi sitten törmäsin netissä sivuun, jolta voi tilata vesirokkoviruksia. Siis ei tutkimus- tai laboratoriokäyttöön, vaan lapsiperheen käyttöön.

Suomessakin vanhemmat järjestävät joskus vesirokkokutsuja, joissa voi käydä tartuttamassa lapseensa vesirokon. Vanhemmat ajattelevat, että vesirokko kannattaa sairastaa pois alta mahdollisimman nuorena, jolloin oireet ovat yleensä vähäisemmät kuin aikuisella. Kerran hankittu immuniteetti estää yleensä myöhemmät sairastumiset.

Sama idea on netissä myytävillä ”vesirokkotikkareilla” ja muilla vesirokkoa sairastavan henkilön tartuttamilla myyntiartikkeleilla.

Itse pidän vesirokkokutsujenkin ideaa typerryttävänä. Taudilla voi olla pahat jälkiseuraamukset – onneksi ne ovat harvinaisia. Nykyään vesirokkoon on saatavissa rokote, ja luulisin kutsujen vähentyneen.

Omaan lapseen tartutettavan viruksen ostaminen netistä on vielä valtavasti ”vesirokkokutsuja” typerämpää. Mitä tuollaiset vanhemmat oikein ajattelevat? Jos äidinmaidon laadunvalvonta on kotioloissa hankalaa, vielä hankalampaa se on sairaan lapsen imeskelemän tikkarin kohdalla. Tai mistä se tikkari onkaan peräisin.

Rokotekielteisyys elää Suomessakin. Kielteisyyttä perustellaan joskus ”luonnollisuudella”: elimistön puolustuskyvylle ajatellaan olevan hyväksi, kun osa taudeista todella sairastetaan eikä niitä torjuta rokotuksin.

Toivottavasti kukaan ei silti ryhdy ostamaan lapsilleen viruksia netistä.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Äidin maitoa en varmaan ostaisi netistä enkä ainakaan viruksia, kun niitä saa ilmaiseksikin sulkemalla Avira Antivirin ja menemällä kyseenalaisille sivustoille.

Valitettavasti ihmisissä on runsaasti tyhmiä (yksinkertaisia); politiikkaan mukaan menneille ystävilleni olen aina korostanut, että et voi koskaan aliarvoida äänestäjiäsi.

Netistä tuntemattomilta ostavat eivät ole sen ihmeellisempiä kuin sadat miljoonat narkomaanit. Ostavat tuntemattomalta huumausaineita. Huumausaineiden käyttö on oma lukunsa, mutta, kuinka joku voi ostaa tuntemattomalta tavaraa, jonka sisältö ja valmistus on täysin arvailujen varassa. Ja nauttia sitä suun kautta tai pistämällä.

Nuoruudessani Bio Bion aukiolla myytiin hasiksena läheisen rakennustyömaan eristettä, ja ostajia riitti.

Huijarit (eri aloilla) voivat hyvin – ”älykkäitä” uhreja riittää.

Netti ei ole ilkimys. Netissä on ilkimyksiä, luotettavia kumppaneita ja kaikkea siltä väliltä.

Voisin hyvinkin ostaa vaikkapa heikennettyjä tai tapettuja kausi-influenssaviruksia netistä, kunhan reunaehdot täyttyvät.

Muutin vähäsen mieltäni.

Netissä on puljuja, jotka myyvät mm. sähköverkkoon kytkettäviä laitteita halvalla. Näiden turvallisuutta ei varmaankaan ole tukes varmistanut. Virusten ostaminen ”netistä” on varmaan paljon harvinaisempaa kuin romppeiden postiostaminen.

Lisää lähdekritiikkiä peruskouluun, sille on nyt käyttöä!