Onko saimaannorpan tulevaisuus apukinoskuutissa?

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Metsähallitus tiedotti äsken, että saimaannorpat saivat tänä keväänä tarkistuslaskentojen mukaan 58 poikasta. Olen iloinen, mutta varsin yllättynyt tiedosta. Syntyneiden kuuttien lukumäärä on muiden talvien tulokseen verrattuna oikein hyvä. 

Miksi yllätyin? Saimaan talvi oli lumeton, eikä luonto siis tarjonnut norpille mahdollisuuksia normaaliin pesintään. Saimaannorppa synnyttää poikasensa jäälle mutta lumiluolaan. Ennen synnytystä emo kaivaa pesän avannon yläpuolelle lumikinokseen. Jos kinoksia ei ole, norppa synnyttää avojäälle, mutta kuuttien selviytymismahdollisuudet vähenevät silloin huomattavasti.

Ihminen onneksi keksii keinot. Pari viikkoa ennen norpan pesimisaikaa vapaaehtoiset kävivät kolaamassa 241 lumikinosta Saimaan jäille. Apukinokset sijoitettiin ennestään tunnetuille pesäpaikoille. Lunta on jäällä sen verran, että kinoksia pystyttiin tekemään.

Vapaaehtoisten urakka kannatti. Syntyneistä 58 kuutista 56 syntyi nimenomaan apukinoksiin.

Kun alun perin kuulin kolaussuunnitelmista Saimaalla, suhtauduin projektiin varsin epäillen. Epäilykseni suuntautuivat ehkä ennen kaikkea kinoksen laatuun: normaalioloissa saimaannorpalla on aikaa rakennella lumiluolaansa – ja lumella aikaa pehmetä, jäätyä ja muodostaa kestävä pesä vähitellen. Pesän toimivuuden kannalta pienetkin yksityiskohdat voivat olla tärkeitä.