Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Onko E.T. kotona?

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 12.2.2012 17:22

Sunnuntai-illan kunniaksi linkkaan kirjoitukseen New Scientistin nettisivuilla.

Kirjoituksessaan ”Time to give SETI a chance” tähtitieteilijä Jill Tarter puolustaa SETI-projektin tarpeellisuutta nyt, kun avaruudesta löydetään jatkuvasti uusia eksoplaneettoja. Tarter työskentelee SETI-instituutissa, joka kehittää metodeja projektin tarkoituksiin.

SETI, the search for extraterrestrial intelligence, on löyhästi organisoitu kokonaisuus eri tutkimuslaitosten alla toimivia projekteja, joiden mielenkiinnon kohde on paljon selvempi kuin projektin organisaatio: SETI selvittää, onko maailmankaikkeudessa älyllistä elämää (tai elämää ylipäätään) muualla kuin Maassa.

SETI sai alkunsa 1960-luvulla, mutta sen historiikkia on vaikea kirjoittaa, koska se koostuu vapaamuotoisesta joukosta tutkimuksia ja ihmisten henkilökohtaista innostusta. SETI-instituutti perustettiin 1984, ja Jill Tarter on yksi perustajista.

SETI on monelle ehkä tutuin SETI@home-projektista, jossa kotitietokoneiden ”hukka-aikaa” saattoi lahjoittaa seulomaan projektin keräämää radioteleskooppidataa. Omalla koneellanikin sovellus pyöri pitkään.

Mutta menenpä viimeinkin Jill Tarterin ajatuksiin: hän mainitsee kirjoituksessaan Kepler-avaruusteleskoopin, jonka tarkkailun alla on 150 000 tähteä. Havainnot Maan kaltaisista eksoplaneetoista moninkertaistuvat ehkä piankin. Kun Maa 2.0 ”on kiikarissa”, alkavat spekulaatiot elämän mahdollisuuksista herätä.

Niukahkot kokemukset elämästä maailmankaikkeudesta viittaavat siihen, että elämä viihtyy suunnilleen Maan kokoisilla kiviplaneetoilla, joilla on kaasukehä ja joiden etäisyys emotähdestä pitää veden nestemäisessä olomuodossa.

Elämän havaitseminen toisten tähtien läheisyydestä on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. ”Maa 2.0 voi olla satojen tai tuhansien valovuosien päässä; liian kaukana elämästä kertovien kemiallisten biojälkien havaitsemiseen”, kirjoittaa Tarter.

Tässä SETI astuu kuvaan. Älyllinen elämä voi olla mahdollista havaita ”teknojälkien”, esimerkiksi radiosignaalien avulla. Ja tätähän SETI on tehnyt jo kauan.

Tarter kirjoittaa, kuinka SETI:llä on ollut rahoitusvaikeuksia ja se on kärsinyt maineestaan jonkinlaisena ”pienten vihreiden miesten” etsijänä. Yksityistä rahoitusta kuitenkin on, ja nyt esimerkiksi Keplerin vanavedessä SETI:ä myös tarvitaan.

Hauska kuulla, että SETI porskuttaa edelleen.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Fysiikan lait pitävät paikkansa ainakin tuntemassamme maailmankaikkeudessa. Näinollen sähkömagneettiset viestit ovat kaikille ne keksineille ja niiden käyttöön perehtyneille sivilisaatioille mahdollisia. On mielenkiintoista odottaa tulevaisuudelta, saadaanko senkaltaisia merkkejä oman galaksimme aurinkokuntien joiltain planeetoilta, tai saadaanko vastauksia maasta lähteneille. Taitaisi olla valtava maapallonhistoriallinen tapahtuma, jos niin jonain päivänä tapahtuisi.
-Ja maailma ei sen päivän jälkeen olisi enää entinensä.

Kun kysyn onko metsässä susia, niin vastaan itse ”voi siellä ollakin”. Filosofiani mukaan jos niitä voi siellä olla niin niitä myös on.

Universumimme koostuu kokonaisuudessaan ”samasta puusta” ja siinä vallitsevat kaikkialla samat säännöt. Vakaumukseni sanoo että missä elämää voi olla siellä sitä myös on.

Jos olosuhteet ovat riittävän otolliset, on myös älyllistä elämää. Tämän pitäisi lohduttaa kaikkia ”kaipaavia” koska parempaa lohtua tuskin on tarjolla useaan sukupolveen. Pienet vihreät miehet jättäkäämme elokuvan tekijöille.

Oh irony: vaikka jollain eksoplaneetalla olisi älyllistä elämää juuri nyt, se ei kykenisi havaitsemaan meitä emmekä me sitä. Meitä kun erottavat kuitenkin vähintäänkin tuhannet, todennäköisesti miljoonat valovuodet.
Olemme siis ihan yksin, parempi tottua siihen ja elää sen mukaisesti!

On havaintojen, joiden perusteella näyttää siltä, että fysiikan lait eivät ole samat tuntemassamme maailmankaikkeudessa:

”Yksi fysiikan perusoletuksista lähtee siitä, että luonnonvakiot todella ovat vakioita. Uusien havaintojen mukaan niin sanottu hienorakennevakio saattaa kuitenkin vaihdella maailmankaikkeudessa paikan mukaan. ”
http://www.tekniikkatalous.fi/keskustelu/?action=thread&thread=502741

Tämä elokuvien ET ilmeisesti oli se mainittu ”pieni vihreä mies”. Se keksijät olivat ilmeisesti käyneet ”tiedon lähteillä”. ET oli pieni koska oli matkustanut satojen sukupolvien ajan painottomuudessa ja näin menettänyt lihaksistonsa sekä myös luustonsa.

Vihreä ihonväri johtui siitä että hänen suonissaan virtasi klorofylli. Tämä taas merkitsi sitä että hän tarvitsi hengitykseensä hiildioksidia. (Ehkä hänen kotiplaneetallaan oli havaittu että täällä sitä on liiankin kanssa). Klorofyllihän rakenteeltaan ”verta” sillä erolla että rautamolekyylin tilalla on magnesium ja siitä vihreä väri.

Uusin tekniikka on tuonut esiin SETI:n ongelmat: Kun tiedonsiirto siirtyy analogisesta digitaaliseen, sen erottaminen taustakohinasta alkaa olla todella vaikeaa, jos ei tiedä mitä etsii. Jäljelle jää vain tarkoituksella muille sivilisaatioille lähetetty signaali ja sen löytäminen. ”Perussuomalainen” sivilisaatio ei moista signaalia lähettäisi, koska ei haluaisi kuullakaan muista, ja kokoomuslainen sivilisaatio ei lähettäisi, koska se maksaa. Ja kuka haluaa kuulla demarisivilisaation kutsun?

Aiheesta kiinnostuneiden kannttaa lukea Stephen Webbin Missä kaikki ovat? viisikymmentä ratkaisua Fermin paradoksiin. Kirjan lopussa Webb päätyy minusta kaikkein mahdottomimpaan ratkaisuun…

Kuten Arthur C Clarke totesi, ennemmin tai myöhemmin löydämme totuuden – tai totuus löytää meidät.

Näitä luetaan juuri nyt