Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Olisiko neandertalilaisesta taiteilijaksi?

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 22.6.2012 06:36

Espanjalaisen El Castillo -luolan seinät ovat täynnä ihmisen varhaista taidetta: muinaiset ihmiset ovat painaneet kätensä kiveen ja värjänneet niiden ääriviivat näkyviin. Samanlaisia kädenkuvia on myös esimerkiksi kuulussa Chauvet’n luolassa Etelä-Ranskassa. Eurooppalaisten kädenkuvien tekijöinä on pidettu Cro Magnonin ihmisiä, siis Eurooppaan Afrikasta saapuneita Homo sapiens -lajin edustajia, nykyihmisiä.

Noin 250 000 vuotta sitten syntynyt nykyihminen ja Euroopassa samoihin aikoihin kehittynyt neandertalilainen pysyivät ensimmäiset 100 000 vuotta hyvin samankaltaisina taidoiltaan ja kulttuuriltaan, mutta noin 100 000 vuotta sitten jotakin vaikuttaa tapahtuneen nykyihmiselle. Se alkoi vaeltaa ulos Afrikasta, kehittää uusia tapoja valmistaa esineitä ja muutenkin moninaistaa kulttuuriaan vauhdilla. Taide ja korut monimutkaistuivat, ihmisellä oli tarve luoda ja ilmaista itseään. Neandertalilaisen kulttuuri oli paljon yksipuolisempaa ja hitaammin kehittyvää, ja laji käytännössä hävisikin noin 30 000 vuotta sitten.

Käsitykseen kaikkein vanhimpien kalliokuvien tekijöistä on nyt tullut särö: El Castillon kädenkuvat ovat selvästi varhaisempia kun on arveltu. Homo Sapiens saapui läntiseen Eurooppaan 41 500 vuotta sitten, ja esimerkiksi Chaveut’n luolan vanhimpien maalausten on pitkään arveltu olevan korkeintaan 35 000 vuoden ikäisiä. Luolataiteen ikää on vaikea määrittää. Luoliin jääneet eläinten luut tai vaikkapa vanhojen soihtujen palaset voidaan tutkia radiohiilimienetelmällä, mutta ohuiden maalikerrosten kohdalla menetelmää on vaikea saada toimimaan.

Uudessa Sciencen numerossa julkaistussa tutkimuksessa maalausten ikä on saatu määritettyä uraani-torium-ajoituksella. Maalin iän sijaan määritettiin maalin päälle kiteytyneen kalsiumkarbonaatin ikä.

El Castillon vanhimman tutkitun maalauksen, suuren punaisen kiekon, iäksi paljastui vähintään 40 800 vuotta. Kädenkuvia sisältävän maalauksen iäksi saatiin 37 300 vuotta ja kuuluisan Altamiran luolan uijanmuotoisen symbolin iäksi 35 600 vuotta.

Vanhin luolataide on hyvin yksinkertaista, yhdellä värillä maalattuja ei-kuvaavia symboleita tai muotoja. Esimerkiksi Chauvet’n luolan näyttävät ja paljon yksityiskohtia sisältävät eläinmaalaukset ovat noin 25 000 vuoden ikäisiä – paljon nuorempia kuin yksinkertaiset kädenjäljet tai symbolit.

Ennen nykyihmisen saapumista Eurooppaan manterella asusti vain neandertalilaisia. Vanhimmat luolamaalaukset ajoittuvat siis juuri niihin aikoihin, jolloin neandertalilaisen yksinvaltius oli päättymässä.

Ajan perusteella ei voi sanoa kumpi ihmislajeista oli vanhimpien maalausten tekijä. Jos löytyisi yli 42 000 vuoden ikäisiä maalauksia, tekijää voisi käytännössä varmasti pitää neandertalilaisena.

Sinänsä siinä, että serkkumme olisivat taiteilleet luolien seinään, ei ole mitään mullistavaa. Neandertalilaisella on ennenkin ajateltu olleen taiteellisia taipumuksia. He tekivät koruja hampaista ja simpukankuorista ja maalasivat ihoaan. Puhekielen olemassaoloa on toki vaikea jälkeenpäin todentaa, mutta ainakin anatomiansa puolesta neandertalilaiset olisivat kyenneet puhumaan. Lisäksi heillä oli samanlainen puhekyvyn mahdollistava FOX2-geeni kuin meillä.

Neandertalien kulttuuri näyttää kuitenkin saaneen symbolisia muotoja vasta sitten, kun nykyihminen alkoi jo siirtyä samoille asuinalueille. Ehkä ”luovan” lajin läheisyys sai myös neandertalilaiset ilmaisemaan itseään taiteen keinoin.

Nykyihmisen kulttuuri alkoi moninaistua heti Afrikasta lähdön jälkeen, mutta erityisen kiivasta muutos oli heti jääkauden jälkeen. Silloin ihminen asettui aloilleen, alkoi viljellä maata ja muodostaa tiiviimpiä yhdyskuntia. Yhä uusia materiaaleja otettiin käyttöön. Vuodenkiertoa ja ajankulkua alettiin seurata tarkemmin kuin ennen. Syntyivät ensimmäiset kalenterit ja lopulta kirjoitettu kieli noin viisi tuhatta vuotta sitten.

Noin 10 000 vuoden takaista hetkeä kutsutaan joskus kognitiiviseksi hyppäykseksi, ja arkeologi Colin Renfrew on antanut sille nimen ”sapient paradox”, viisaan ristiriita. Mitään geneettistä tai fysiologista syytä ihmisen ajattelun monimutkaistumiselle ei ole löytynyt. Ehkä syynä oli elintavan muutos, joka antoi ihmiselle mahdollisuuden keskittyä uudenlaisiin asioihin ja tehdä tuoreita huomioita maailmasta. Myös ihmismäärän kasvu ja asutuksen tihentyminen saattoi vilkastuttaa kulttuurin kehitystä pakottamalla entistä moninaisempien sosiaalisten suhteiden ylläpitoon.

Neandertalilainen ei koskaan päätynyt elintapaan, joka olisi saattanut edesauttaa ajattelun monimutkaistumista. Mutta varmaankin serkuillamme olisi ollut siihen valmius.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Erään teorian mukaan musiikki oli yksi tärkeä erottava tekijä nykyihmisen eduksi. 40000-42000 vuotta sitten nykyihminen osasi laulaa ja soittaa. Huilulöytöjen perusteella ihmisillä oli tuolloin hallussaan jo erittäin sofistikoitu musiikkioppi skaaloineen, melodioineen ja virityksineen. Toistaiseksi vain linniun- tai mammutinluista valmistettuja huiluja tiedetään löytyneen. Vieläkin soittokelpoisesta huilusta on näyte sivulla

http://www.sciencedaily.com/releases/2012/05/120527195720.htm?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed:+sciencedaily+%28ScienceDaily:+Latest+Science+News%29

ja viimeisistä ikämäärityksistä sivulla

http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8117915.stm

Tätyy sanoa että kyllä nykytaiteilijoidenkin käsistä toisinaan irtoaa sen sortin ”roiskintaa” jolle neandertalilainen taide vetäisi vertoja mennen tullen.

(Jota vain ”korkeasti sivistyneet” ihmiset ymmärtävät).

Kuvioilla ja esineillä, joita kutsutaan taiteeksi, on alkujaan saattanut olla jokin muu tarkoitus. Leirinuotiolla tavannut metsästäjäyhteisö on tarinoinut ja viestinyt kuvallisesti hyvistä metsästysapajista ja samalla ottanut ensimmäisiä askelia kirjalliseen viestintään. Simpukoista koruja kasannut taiteilija on korullaan voinut viestiä vihollisten tai saaliiden määriä: yksi simpukka yksi mammutti, monta simpukkaa monta mammuttia.

Tulevaisuuden tutkijat, jotka löytävät ikiroudan alta kuvalehden nettipalvelimen, voivat hämmästellä värikkäitä, taidokkaita blogeja: ”Kas, erikoisia symboleita, hauskoja kuvia. Olisiko tämä nyt sitä muinaisten alkeisihmisten harjoittamaa muinaistaidetta?”

Näitä luetaan juuri nyt