Nyt kaikki masentuneet ulos ja lenkille!

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Viime vuosina on alettu puhua liikunnan merkityksestä masennuksen hoidossa. Joidenkin tutkimusten mukaan liikunta auttaa masennukseen jopa huomattavan tehokkaasti, enemmän kuin lääkitys tai terapia. Syyt liikunnan tehoon ovat varmastikin sekä fysiologisia että psykologisia.

Erityisesti juuri lääkehoidon vaikuttavuutta kritisoidaan kovasti: monessa tutkimuksessa masennuslääkityksellä on vain lumelääkkeen teho. Myös sivuvaikutuksista puhutaan usein, ja moni ei niiden pelossa suostu edes kokeilemaan lääkitystä.

Silti on paljon niitä, joita lääkitys on auttanut tai joille lääkitys on antanut kaivatun sysäyksen terapiakäyntien jaksamiseen tai liikunnan harrastamiseen. Toistaiseksi Käypä hoito -suosituksiin on kirjattu, että parhaiten masennukseen tehoavat lääkitys ja laadukas terapia yhdessä. Myös sähkö- ja kirkasvalohoidosta sekä kallon läpi tapahtuvasta magneettistimulaatiosta on positiivisia tutkimustuloksia.

Masennuksen hoito on vaikeaa ja kallista. Jonot psykoterapioihin ovat pitkiä, eikä niitä kaikille edes tarjota. Aiempiin hoitotapoihin verrattuna liikunta kuulostaa suorastaan ihmeparannukselta. Ei tarvita kalliita terapioita tai lääkkeitä, joiden vaikutusmekanismi tunnetaan huonosti ja sivuvaikutukset ovat pahimmillaan elämänlaatua entisestään heikentäviä. Liikunta on ilmaista ja jokaisen kansalaisen saatavilla. Kunhan vain astuu ovesta ulos.

Liikunta masennuksen hoitokeinona on nyt lisätty myös Käypä hoito -suosituksiin. ”Terapiaa ei ole Suomessa riittänyt kaikille masentuneille, ja monia on hoidettu lähinnä lääkkeillä. Suosituksen esiin nostama kolmas hoitokeino (eli liikunta) on useimpien ulottuvilla eikä vaadi ammattilaisen apua. Suositus huomauttaa myös, että masennuksen oireet hälvenevät sitä enemmän mitä raskaampaa ja useammin toistuvaa liikunta on”, kertoi asiasta Helsingin Sanomat.