Nykynuorille nykykirjallisuutta - Viisikko voi odottaa
Suomalaisten lasten lukutaito heikentyy.
Suomalaisten lasten lukutaito heikentyy. Entistä harvempi lapsi tai nuori ylipäätään lukee kirjoja, ja toisaalta luetun tekstin ymmärtäminen on huonontunut. Lukutaitoa on mitattu muun muassa Pisa 2012 -tutkimuksessa, jonka jatkoanalyysiin voi tutustua vaikkapa Jyväskylän yliopistossa tehdyn työn kautta.
Suomen tilanteessa huomionarvoista on se, että nuoret ovat aiempaa selvemmin jakautumassa paljon lukeviin ja hyvin vähän lukeviin. Ensimmäisessä ryhmässä on paljon tyttöjä, jälkimmäisessä poikia.
Emme ole huolemme kanssa yksin. Ruotsalaiset ovat samantapaisessa suossa. Helsingin Sanomissa kerrottiin tänään ruotsalaisen kirjailijan Martin Widmarkin käynnistämästä En läsande klass -hankkeesta, jossa pyritään saamaan koulu lasten lukutaidon tueksi.
Hanke koostuu käytännössä sivustosta, joka jakaa materiaalia kouluopetukseen eri luokka-asteille. On monenlaisia tekstejä, niin asia-aiheita kuin fiktiota, joita voi paitsi lukea, myös kuunnella. On kirjavinkkejä, esimerkkitunteja ja erilaisia tehtäviä. Hankkeeseen voi tutustua osoitteessa http://www.enlasandeklass.se/
Onko nimenomaan koulun asia kantaa vastuu lasten lukutaidosta? Kyllähän se loppujen lopuksi on, vaikka erityisesti opettajista varmasti tuntuu, että koulu joutuu kantamaan vastuuta aina vain useammista asioista koululaisten elämässä. Koko koululaitos on pitkälti perustettu lukutaidon takaamiseksi kansalaisille. Nyt aika on uusi ja haasteet erilaisia, mutta perimmäinen tehtävä pysyy.
Vanhemmat voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa paljon siihen, kuinka lapsi suhtautuu lukemiseen. Peruskoulun tehtävänä on kuitenkin taata kaikille tasa-arvoinen koulutus myös lukutaidon suhteen.
Hyvän lukutaidon etuja en aio tässä luetella, blogin lukijoiden aika ei riittäisi. Mutta miten nuorten lukutaitoa ja -intoa voisi parantaa?
Juuri nyt aion osallistua aiheesta käytävään keskusteluun vain yhdellä pointilla:
Älkää ohjatko lapsia oman lapsuutenne suurten lukukokemusten pariin, vaan tarjotkaa heille tuoretta kirjallisuutta!
Törmään jatkuvasti keskusteluihin, jossa lapselle tai nuorelle tarjotaan lukemista aikuisvastaajien menneisyydestä. Viisikoiden ajatellaan edelleen kiskaisevan lapsen kirjojen kiehtovaan valtakuntaan – niitähän mekin rakastimme silloin kauan sitten. Uppoudumme muistelemaan ihania lukuhetkiämme Monte Criston kreivin tai Vihervaaran Annan seurassa, ja olemme varmoja, että nykylapsi on aivan yhtä haltioitunut kuin me olimme.
Koska nykyhetken aikuiset ovat lukeneet lasten- ja nuortenkirjallisuutta yleensä vain lapsuudessaan ja nuoruudessaan, he eivät tietenkään osaa suositella muuta.
Jos puhe on lapsesta, joka on vaikea saada lukemaan, joka ei koe kirjoja tarpeeksi kiinnostaviksi ja käyttää aikansa mieluummin vaikka pelaamiseen tai videoiden katseluun (joissa sinänsä ei lähtökohtaisesti ole mitään pahaa), käyttöön kannattaa ottaa moderni kirjallisuus, jota maailma onkin sopivasti pullollaan.
Tämän ajan lapsen lukuintoon vaikuttaa tämän ajan ympäristö, ja silloin myös tarjottavan kirjallisuuden kannattaa olla tässä ajassa kiinni. Moni aikuinen hakee lukemistaan kirjoista tarttumapintaa omalle elämälleen, miksei siis myös lapsi. Lapselle pitää tarjota kirjoja häntä kiinnostavista asioista.
Jättäkää siis nuoruutenne rakkaat kirjat hetkeksi pölyttymään ja tutustukaa siihen, mitä juuri nyt kirjoitetaan lapsille ja nuorille. Maailma, lukutavat ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat, siksi kirjatkin ovat muuttuneet.
Klassikot kannattaa kaivaa esiin siinä vaiheessa, kun nuori lukee jo sujuvasti. Viisikko odottaa kyllä.