Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

No voinko matkustaa ajassa vai en?

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 23.9.2011 21:30

”Fysiikan lait saattavat mennä uusiksi”, julistivat otsikot eilen.

Kyse oli CERN:in hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa saaduista tuloksista – ”OPERA experiment reports anomaly in flight time of neutrinos from CERN to Gran Sasso” kertoi CERN:in oma tiedote. Tutkijat olivat mitanneet neutriino-alkeishiukkasille nopeuden, joka ylitti valon nopeuden.

Löytö ei sovi yhteen Einsteinin vuonna 1905 julkaiseman suppean suhteellisuusteorian kanssa. Se ei sovi aiempiin havaintoihin neutriinojen nopeudesta, joita on tehty supernovaräjähdysten avulla, eikä se sovi oikein mihinkään. Ei ole myöskään mitään muuta vihjettä siitä, että Einsteinien teorioissa olisi jotakin pielessä.

Toisaalta tutkijat eivät ole löytäneet mittauksistaan systemaattista vikaa. Paljon epävarmuustekijöitä niihin toki liittyy, yksi sellainen on hiukkasten lähtöhetken määrittämisen vaikeus.

Mitä pitäisi ajatella? Skeptikko suhtautuu tähän varovaisesti ja seuraa itseään viisaampien ajatuksia.

Tässä niistä muutamia:

”Valtaosa tutkijoista varmaan ajattelee, että kokeessa on jotain väärin. Niin uskon itsekin. Aivan oleellinen kysymys on se, kuinka tarkasti pystytään määrittämään se hetki, jolloin CERNissä syntyvät neutriinot lähtevät matkalle kohti Italiaan – tunnetaanko neutriinon synty sekunnin miljardisosan tarkkuudella. Jos siinä menee ihan vähänkin pieleen, tietysti saadaan nopeuskin vähän pieleen. Neutriinon syntyä ei voi nähdä vaan se pitää laskea teoreettisesti.” – Kari Enqvist (Iltalehti)

”Olen valmis lyömään mallasviskipullon vetoa, että tämä ei pidä paikkaansa. Olisihan se tavattoman jännittävää, ja siinä mielessä varmasti jokainen toivoo, että se olisikin totta. Silloin kaikki menisi ihan uusiksi, ja avautuisi ihan uudet näkymät. Siinä täytyy panna jäitä hattuun, sillä tällaisia tulee tasaisin väliajoin: Yksittäisiä havaintoja ja tutkimustuloksia, jotka näyttävät mullistavan tiedemaailman, mutta joita ei saada toistettua ja jotka jäävät vain selittämättömäksi havainnoksi.” – Esko Valtaoja (Iltalehti)

”Tulos oli täydellinen yllätys. Kuukausienkaan tutkimusten ja tarkistusten jälkeen emme löytäneet menetelmistä johtuvaa tekijää, joka selittäisi mittaustuloksen. Samaan aikaan kun OPERA:n tutkijat jatkavat työtään, odotamme myös riippumattomia mittauksia määrittämään löydön luonteen.”- Antonio Ereditato, CERN (CERN Press release)

”Nostakaa fysiikankirjanne kuitenkin ylös roskakorista. Uudet tulokset ovat nimittäin ristiriidassa aiempien tulosten kanssa, joita on saatu supernovaräjähdysten avulla. Lisäksi on mahdollista, että hiukkasten lasketussa lähtöajassa on virheitä. Ja vaikka tulos olisi oikea, se ei välttämättä tarkoita, että valonnopeus olisi ylittynyt, kiitos teorioiden, jotka mahdollistavat ylimääräisten ulottuvuuksien olemassaolon.” – Lisa Grossman (New Scientist) (Tämä on muutenkin hyvä artikkeli aiheesta, kannattaa lukea!)

”Jos se on totta, se on fantastista. Se hajottaa fysiikan perusteet. Meidän täytyy kuitenkin vielä vahvistaa se.” – Stephen Parke, Fermilab (New Scientist)

”Tähän liittyy hyvin, hyvin suuri ‘jos’. Koska tämä on ainoa viite siitä, että Einsteinin teorioissa olisi jotain vikaa, meidän täytyy tarkistaa, löytyykö jokin mittausvirhe, joka on vääristänyt tuloksen.” – Alfons Weber, Oxfordin yliopisto (PhysOrg.com)

”Ihmiset tulevat haastamaan tämän löydön – jos mitään löytöä onkaan.” – Jonathan Ellis, CERN (PhysOrg.com)

Skeptistä on. Mutta aina kannattaa ajatella, mitä kapteeni Picard sanoisi potentiaalisista uusista havainnoista suhteellisuusteorian saralla:

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Laplacen demoni matkusti vaivattomasti niin tulevaisuudessa kuin menneisyydessä. Lukekaa hiukan filosofiaa.

Juu, keskiyöllä kirjoittaminen ei sitten ollutkaan kovin hyvä idea, mutta virhe on nyt korjattu. Tai pitäisi ainakin pysyä hyvin yksinkertaisissa lauserakenteissa… Kiitos Jorma!

”No itse asiassa sinun on pakko. Koko ajan eteenpäin.” Emme liiku ajassa. Maailmassa asiat muuttuu. Asioiden muuttuminen ja liike luo illuusion ajasta. On vain tämä yksi ikuinen hetki.

Mitä tulee noihin tuloksiin, veikkaan että mittaajat saavat GPS:llä kahden paikan etäisyyden _pallon pintaa pitkin_ ja neutriinot menevät suoraan, eivät tätä pinnan kaarta pitkin. Eivät ole ottaneet tätä huomioon.

Aika hyvin mitattu, kun aika on vain laskennallinen käsite ja pelkkää harhaa, eikä edes neutriinoja ole varsinaisesti ’nähty’ tai kuultu. (Kukaan tutkjoista ei siis edes tiedä, näyttävätkö neutriinot enemmän olympiatason kilpajuoksijoilta vai pöhöttyneiltä sohvaperunoilta.) Ei tapahtunut mitään neutriinojen ja valon kilpajuoksua. Ainoa mitä mitattiin olivat neutriinot. Valolle oli jo ennakolta sovittu ’oikea’ tulos.

Maalaisjärjellä ajateltuna ajannopeus on pelkkää keinotekoista hidastetta. Tieteellä korruptoitumaton yksilö ajattelee: ”Mikä liikkuu valoa nopeammin, ja milloin?”

Sitten hyötykäyttöön (ja RAHAAN!!!). Voisitteko siellä tieteellisessä laboratoriossanne tutkia, voiko neutriinoilla toteuttaa nopeutettua telepatiaa (eli ns. ’manuaalista’ tiedonsiirtoa tai ajatuksennopeuttakin nopeampaa ajattelua)? Tänään jaetaan loton suurjättipotti, ja tarvitsen aikamoisesti käteistä, kun ajattelusta ei makseta vaan pelkästään (väärinkin) tekemisestä. Luotan enemmän nopeampaan tiedonkulkuun kuin materian (eli RAHAN) siirtoon neutriinoilla. Ylinopeutta kulkevasta materiasta yleensä jää suurin osa matkalle, kun taas saapuneen tiedon rippeillä voi edes yrittää kohtalaisen hyviä arvauksia. VR:n aikataulutiedonannotkin olivat luettavissa netissä jo lähes samana päivänä, kun taas itse matkustajat saapuivat seuraavalla viikolla.

Tämäkin viesti kirjoitettiin jo vuosi sitten. Onpa netti tänään aika hidas….

Tieteellisessä uskossa uskotaan, että valonnopeus on ylittämätön. Uskonnollisissa uskoissa uskotaan, että valo säteilee erilaisista jumaluuksista. Selitetäänkö asioita liian perusteellisesti pelkän uskon avulla? Uskotaanko liikaa ja tiedetäänkö liian vähän? Enpä tiedä, mutta uskon niin.

Itse asiassa tieteessä ei uskota. Teoria esittää hypoteesin siitä mitä voi tapahtua, ja havainnot joko tukevat tätä tai eivät. Kuten tämäkin ”tulos” osoittaa, tiede on valmis tutkimaan onko tähän asti havaittu fakta jota (vallitseva) teoria tukee, sittenkään totta, ja avautuisiko siitä mahdollisuuksia uusille teorioille ja havainnoinnille. Valitettavasti nykyisin tuntuu että lehdistössä, jopa asiallisessa lehdistössä, käytetään tuota käsitettä ”usko” kun puhutaan tieteestä. Se on harmillista.

Onko tutkimustuloksen tulkinnassa otettu huomioon, että neutriinot olivat lähes juuri syntyneitä, kun taas valo saattoi olla jo monia vuosituhansia vanhaa? Onhan selvää, että nuori vasikka kirmaa laitumelle nopeammin kuin vanha lehmä. Menkää tutkijat pihalle mittaamaan!

Jos valon nopeuden ylitys mahdollistaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sotkeutumisen, niin silloin monet mystiset tapahtumat saavat selityksen. Ajatellaanpa vain merkillisiä läähätyspuheluita, joita jotkut kertovat saaneensa. Heräät keskellä yötä puhelimen soittoon ja, kun juokset vastaamaan ja nostat luurin, kuuluukin vain hetken aikaa läähätystä ja puhelu loppuu. Selitys on yksinkertainen: Juoksit vastaamaan itsellesi, minkä jälkeen kuulit kuinka läähätit hengästyneenä. Lopulta suljit puhelimen, koska ei ollutkaan mitään asiaa, vaan päätit mennä uudestaan nukkumaan. Loogista vai kuinka?

Fysiikkaa opiskelleen silmiin sattuu kun näitä lukee. Nojatuolituomarointi ja penkkiurheilu tai -fysiikka on kivaa, mutta vähän vähempi itseluottamusta tekisi hyvää maallikoille ja harrastelijoille.

Tulos on mielenkiintoinen, odotamme jatkotutkimuksia ja tiedeyhteisön koejärjestelyyn kohdistamaa inspektiota sekä mahdollisia muita tulkintoja.

Tiede on kovaa työtä, älkää pilkatko sen tekijöitä.

-Valtaosa tutkijoista varmaan ajattelee, että kokeessa on jotain väärin. Niin uskon itsekin. Aivan oleellinen kysymys on se, kuinka tarkasti pystytään määrittämään se hetki, jolloin CERNissä syntyvät neutriinot lähtevät matkalle kohti Italiaan – tunnetaanko neutriinon synty sekunnin miljardisosan tarkkuudella. Jos siinä menee ihan vähänkin pieleen, tietysti saadaan nopeuskin vähän pieleen. Neutriinon syntyä ei voi nähdä vaan se pitää laskea teoreettisesti-

HAH

Mitä helkutin tekemistä sillä alkusysäyksellä on?

Jos kulkee valoa nopeammin, niin kulkee valoa nopeammin.

Älyttömän yksinkertaista.

Samaa mieltä Kopernikuksen kanssa. Kokeessa tai laskelmissa on jotain pielessä. Ja ”jos kulkee valoa nopeammin, niin kulkee valoa nopeammin”. Ei siihen mitään ajassa matkustamista tarvitse liittyä, vaikka se jollain ilveellä olisikin mahdollista. Ei yhtään sen kummemmin kuin liikuttaessa ääntä nopeammin.

Olen samaa mieltä Paracelsuksen ja Kopernikuksen kanssa. Miten se valon nopeus liitttyy ajassa liikkumiseen, sitä en koskaan ole käsittänyt. Me yksilöt liikumme ajassa vain silmänräpäyksen.

Ei valon nopeus sinänsä, mutta ”aikamatkustajan” nopeus kyllä, mitä suurempi nopeus sitä hitaammin kello käy ja siis kyseinen aikamatkustaja vanhenee hitaammin. Viisaat ovat aikoja sitten tämänkin suhteelisuusteorian ilmaiseman ”merkillisyyden” moneen kertaan testanneet ja oikeaksi todenneet.

Arkipäivässä se ilmenee siten että satelliittipaikanuksessa tarvitaan korjausohjelmia koska niiden kellot käyvät eri aikaa kuin kellot maan pinnalla. (tällaista ”soopaa” olen lukenut). Se taas johtuu niiden suuremmasta ”matkanopeudesta”.

Jos vaikkapa Epikuros matkustaisi satellitin kyydissä vuoden verran, hän palaisi maan pinnalle muutaman sekunnin tai ehkä minuutteja oletettua nuorempana. Siis nuorempana kuin samanikäinen keskustelukumppani joka ei ollut reissussa mukana.

Sitten kun tulee takaisin pitkältä matkalta niin kello käy taas nopeammin. Siis tasoissa ollaan. Uroutan oli siis väärässä?

@ Uroutan ja Epikuros. Tavallaan olette molemmat oikeassa. Kuitenkaan tuo Uroutanin kuvaama aikadilaatio ei ole sama asia kuin sellainen ajassa matkustainen, jolloin siirryttäisiin tulevaisuuteen, jota ei ole vielä ollutkaan tai menneisyyteen, joka on jo historiaa.

Tulevaisuusmatkustamistahan jotkut kuvittelevat tapahtuvan, jos kuljettaisiin valoa nopeammin. Sehän on tietysti täyttä hölynpölyä! Silloin siis VAIN kuljettaisiin valoa nopeammin.

Nopeuden kasvaessa oli tiedossa muitakin seuraamuksia, nimittäin se että massa kasvaa myös kunnes se valon nopeudessa olisi ääretön.

Tämäkin omalla tavallaan ilmaisee sen, että valon nopeus ylittämätön. Mikä olisi sellainen massa joka olisi suurempi kuin ääretön? Äärettömän rinnalle voidaan luonnehtia toinen kuvaava ilmaisu: MAHDOTON.

Jos kuitenkin tämä mahdoton toteutuisi, mitä siitä seuraisi? Musta aukko? Tämä ei kuitenkaan oikein sovi yhteen mustan aukon syntyteorioiden kanssa.

Matemaattisesti asialla lienee spekuloitu ja sen mukaan ”matkustaja” valon nopeuden ylittäessään siirtyisi mustan aukon kautta ns ”madonreikään” ja sitä kautta menneisyyteen kuollutta isoäitiään tapaamaan, siis vain matemaattisesti. (Kuitenkin todellisuudessa isoäidin jäännökset on poltettu krematoriossa, hän on poissa ja pysyy). Vakaumukseni on että vaikka menneisyyteen voitaisiinkin matkustaa, siellä ei olisi mitään, vain pelkkää tyhjää.

Tulevaisuuteen matkustamisesta ei ole tiedeyhteisössä edes vihjaistu joten pitäisi kai todeta ettei se ole mahdollista edes matemaattisesti.

Epikuros`n lausumaan ilmoitan että en ole väärässä enkä oikeassa koska ajatus lienee lähtöisin A.Einsteinilta eikä minulta.

Mitä tulee voitetun nuoruuden menettämiseen normaaliin palaamisessa, sen väitteen esitti aikanaan edesmennyt tohtori REINO TUOKKO. En kuitenkaan ymmärtänyt, miksi se niin olisi.

Toisaalta kokonaisen vuoden yksinäinen istuminen satelliitissa veisi pois ison kasan mahdollisesti arvokkaita kokemuksia niin että olisiko parin minuutin ”nuortuminen” sen väärtti? (Joku ajattelee että nuo tyypit ovat ihan hulluja)

Urputan: ”Mitä tulee voitetun nuoruuden menettämiseen normaaliin palaamisessa, sen väitteen esitti aikanaan edesmennyt tohtori REINO TUOKKO. En kuitenkaan ymmärtänyt, miksi se niin olisi.”

No, eipä tuota Tuokon väitettä taida ymmärtää moni muukaan. Normaaliin olotilaan palattaessa vanheneminen vaan jatkuu entiseen normaaliin tahtiin. Kaiken järjrn mukaan se saavutettu nuorentuminen on ja pysyy.

Jos tuo ’nuortuminen’ johtuukin nopeuden kiihtymisestä lähes valon nopeuteen, niin silloin valon nopeudesta jarruttelu ’normaaliin’ nopeuteen voisi vanhentaa. Vai voisiko?

Miten tämä kellon edistämis- tai jätättämisilmiö oikein ilmenee erilaisissa järjestelmissä? Siis jos maata suht’koht vauhdikkaasti kiertävän satelliitin kello heittää maassa olevaan kelloon nähden, niin miten käy kellon, joka kulkee samaa rataa auringon kanssa? Satelliittikaan ei ole liikkeessä pelkästään maan suhteen, vaan se kiertää maan mukana aurinkoa, joka taas kulkee omia omituisia reittejään linnunradan sisällä. Linnunratakin taivaltaa omia polkujaan. Näillä kaikilla on hirmuinen vauhti verrattuna tavalliseen matti meikäläiseen, jonka elämäntehtävänä on lähinnä kiertää pallon pintaa jalan.

Siis lähettäkääpä satelliitti kiertämään kuuta ja verratkaa sen kelloa maata kiertävän satelliitin ja maassa olevan kellon kanssa. Poikeavatko kellon ajat lineaarisesti toisistaan, vai tarvitaanko toisen maan kellon ja kuusatelliitin kellon poikkeamien laskemiseen mutkikkaampia laskukaavoja?

Tässä kaksi asiaa riitauttaa toisiaan.

Vaikka tiedetäänkin ajan hidastuvan nopeuden nopeuden funtiona, se ei johdu ”kiihdytyksestä”. Ja niinollen ajan nopeutuminen takaisinpäin ei johdu ”jarrutuksesta”. Jos jarrutus palauttaisi vanhuuden, sehän olisikin jo ”tulevaisuuteen” matkustamista. (Spekulaatiota tämäkin)

Joka tapauksessa universumin massojen liikenopeudet lienevät parhaimmillaankin vain prosentteja valon nopeudesta ja siis tästä koituva ajan ”huojunta” niin pientä ettei se heilauta maailmankaikkeuden ”ekosysteemiä” sinne eikä tänne.

Lisäksi universumissa on vielä tolkuttoman paljon salaisuuksia jotka se on onnistúnut toistaiseksi säilyttämään. (Joita huippututkijat kaiken aikaa yrittävät kaivella). Me ”lapsenuskoiset” vain ihmetellen seuraamme sivusta.

Näitä luetaan juuri nyt