Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Neuvoja netin roskapalautteen varalle

Blogit Tarinoita tieteestä 25.4.2015 09:27
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Helsingin Sanomien sivuilla blogia pitävä psykoterapeutti Maaret Kallio kirjoitti jokin aika sitten netin kautta tulvivasta törkypalautteesta.

Palautetta saa kestää jokainen jollain tapaa julkisuudessa toimiva, mutta nimenomaan netin kautta tuleva palaute on valitettavan usein pilkkaa ja ivaa, törkeyksiä ulkonäöstä tai vaikkapa maailmankatsomuksesta. Tämänkin blogin kirjoittaja on sieluton ateisti, ruma kuin noita-akka ja saisi sairastuessaan olla lääketieteellisten hoitojen auttamattomissa.

Kallio kirjoittaa, kuinka ”moni asiantuntijakollega on kertonut jäävänsä pois julkisesta keskustelusta siksi, ettei kestäisi joutumista haaskalintujen iltapalaksi”.

Olen huomannut saman ilmiön: tieteentekijät eivät aina uskaltaudu julkisuuteen, koska pelkäävät verkkovihan kohteeksi joutumista. Jos aihe on jollain tapaa räjähdysherkkä, haastattelupyyntöön ei suostuta, sillä on selvää, että haastattelu poikisi ikävää nettikirjoittelua. Miksi vaivautua, kun seurauksena saa lukea valheita, solvauksia ja joskus jopa uhkauksia? On helpompi pysyä hiljaa.

Halu välttää ikävyyksiä on tietenkin ymmärrettävä. Internetin lokakampanjat voivat olla hyvinkin ikäviä, laajalle levinneitä, monen ihmisen voimin toteutettuja.

Missä vaiheessa pelko kuitenkin muuttuu itsesensuuriksi – ja missä vaiheessa se estää omassa työssä toimimisen? Tieteentekijän työhön kuuluu myös osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

On vaarana, että asiantuntijat alkavat itse rajoittaa omaa sananvapauttaan.

Sitä paitsi törkykommentteja voi tulla, vaikka aihe olisi etukäteen ajateltuna tylsä ja mielenkiinnoton. Jos tutkija haluaisi vuorenvarmasti välttyä ikävältä palautteelta, ainoa keino olisi olla kokonaan pois julkisuudesta, olla kommentoimatta tai kirjoittamatta mitään. Ehkä lopettaa vähitellen myös  tutkimus- ja opetustyö, sillä niidenkin takia tutkija voi saada osakseen vihakirjoittelua.

Miten asiantuntijan kannattaisi suhtautua netissä uhkaavaan törkypalautteeseen? Näin itse olen ajatellut:

1. Ole huolellinen. Kun kirjoitat vaikkapa blogiin tai lehteen, tarkista tietosi ja toteuta teksti tyylikkäästi. Esiinny haastattelussa huolellisesti. Kunnioita julkisuudessa ammattisi etiikkaa – oli kyseessä sitten journalismin, tieteen tai vaikkapa lääketieteen etiikka. Virheitä voi aina sattua, mutta kun minimoit niiden mahdollisuuden etkä itse syyllisty väärinkäytöksiin, kriitikoillasi on kovin vähän kohtia, joihin tarttua. Kärkevästi voi kirjoittaa tai esiintyä ilman, että syyllistyy vaikkapa kunnianloukkaukseen.

2. Älä välitä. Miksi lukea tyhmiä kommentteja tai suoranaisia solvauksia Suomi24-palstalta tai lehtien kommenttipalstoilta? Anna roskan maatua rauhassa. Älä googlaa itseäsi. Tuntemattomien näppäimistöstään päästämien typeryyksien ei pidä antaa vaikuttaa omaan mielenrauhaan tai toimintaan.

3. Hyvät verkostot palkitaan myös netissä. Kun on itse toiminut verkossa pitkään – ja käyttäytynyt siellä asiallisesti ja ystävällisesti – ajan myötä rakentuneet some-suhteet voivat olla kriisitilanteessa kullanarvoisia. Valheiden ja loukkausten levittämiseen tartutaan, tietoja oiotaan, asiattomista kommenteista ilmoitetaan. On myös tärkeää tuntea, ettei jää yksin.

4. Kerro uhkauksista. Jos uhkauksia tulee paljon, ne ovat samalta ihmiseltä tai niissä on kovin konkreettisia yksityiskohtia sinusta tai elämäntilanteestasi, kerro niistä poliisille. Uhkauksia ei yleensä tarvitse ottaa kovin vakavasti: harkitsemattoman viestin lähettäminen on netissä turhankin pienen kynnyksen takana. Poliisilla on myös valitettavan vähän resursseja vihapostin tutkimiseen. Kerro silti! On hyvä, että asiasta on tietoinen joku muukin kuin sinä itse. Poliisi osaa myös tunnistaa joukosta oikeasti vakavan kuuloiset yhteydenotot.

*

P.S.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on parhaillaan laatimassa kyselyä, jossa tutkijat voivat anonyymisti kertoa kohtaamastaan palautteesta, myös vihapuheesta. Kyselytutkimus toteutetaan toukokuussa.