Nettikommentointi ja käsitykset tieteestä

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Millä tavoin nettikeskustelu vaikuttaa ihmisten käsityksiin tieteestä? Pitäisikö keskustelua ohjata nykyistä paremmin?

Tieteen pitkäaikainen kansantajuistaja, Popular Science -lehti, poisti nettisivuiltaan artikkelien kommentointimahdollisuuden. Lehti perusteli päätöstään sillä, että nettikeskustelujen kiihkeys vääristää ajan kanssa ihmisten käsitystä tieteestä.

YLE:n toimittaja kirjoitti tapauksesta ja kysyi mielipidettäni asiasta, mutta kirjoittelen tähän ajatuksiani hieman YLE:n juttua pidemmin.

Myös Tekniikka ja talous kertoi Popular Sciencen päätöksestä.

Ensimmäinen ajatukseni oli, että Popular Sciencen päätös estää kommentointi oli huono – suorastaan hieman typerä.

Popular Science on suurelle yleisölle suunnattu lehti, ja tietenkin keskustelu on nimenomaan ”maallikkojen” keskustelua, samanlaista kuin netissä muutenkin. Miksi nimenomaan tieteen pitäisi olla aiheena jotenkin pyhää ja loukkaamatonta?

Tiedemaailmassa on menossa eräänlainen avoimuuden aikakausi, ja Suomessakin puhutaan paljon tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta. Tutkijoita kehotetaan kommunikoimaan myös tiedemaailman ulkopuolelle.

Popular Sciencen päätös tuuppaa tiedettä takaisin norsunluutorniin. Nimenomaan mahdollisuus osallistua keskusteluun voi saada ihmiset kiinnostumaan tieteestä.

Lehti siteeraa tutkimusta, jossa testattiin nettikommenttien vaikutusta lukijan käsitykseen itse artikkelista. Kommenttien huomattiin vaikuttavan: kiihkeä ja vinoutunut kommentointi vääristää siis lukijan mielessä artikkelin väittämiä tai vaikuttaa siihen, miten lukija väitteet tulkitsee.

Popular Science olettaa, että lopulta vääristynyt keskustelu vaikuttaa yleiseen asenteeseen tiedettä ja tutkimusta kohtaan sekä vaikkapa siihen, kuinka tiedettä rahoitetaan.

Pidän ajatusta sinänsä kiehtovana ja kauniina. On mukavaa ajatella, että ruohonjuuritason keskustelu näkyy lopulta tieteen toimintamahdollisuuksissa asti. Kannattaa siis keskustella ja kirjoittaa tieteestä!

Kuitenkin pidän kyseisestä tutkimuksesta tehtyjä johtopäätöksiä turhan yksioikoisina. Tutkimus kertoo vain nettikommentoinnin välittömistä vaikutuksista lukijaan ja lukijan mielentilaan. Viha ja epäluulo herättävät vihaa ja epäluuloa toki herkästi myös lukijassa.

Polku nettikommenteista poliittisiin päätöksiin tieteen rahoituksesta on todellisuudessa varsin mutkainen. Väliin mahtuu monenlaista keskustelua monista näkökulmista, keskustelua tieteen sisällä, yleisiä maailmantalouden ja politiikan tapahtumia, rahanjakoa yliopistojen sisällä, vaikka mitä. Muuttujia on kovin paljon. Esimerkiksi ilmastonmuutosdenialismi ei tunnu vähentäneen ilmastotutkimukseen käytettävää rahoitusta.

Popular Sciencen päätöksen merkitystä ei myöskään kannata liioitella. Yksittäisen lehden hetkellinen teko ei vaikuta oikein mihinkään. Popular Sciencen artikkeleita voi sitä paitsi kommentoida esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä entiseen tapaan.

Kommentointimahdollisuuden poistaminen lehden omilta sivuilta on vain ele. Popular Science ei halua olla edistämässä keskustelukulttuuria, jossa vaikkapa ilmastonmuutos on vain yksi mielipide. Nimenomaan eleenä teko on tavallaan kunnioitettava.

Oma suhteeni nettikeskusteluun on kaksijakoinen. Lehtien keskusteluosioita en juuri lue, mutta vaikkapa Facebookissa on oikein mielenkiintoisia keskusteluja. Ehkä siis toimin juuri niin kuin Popular Science toivoisi ihmisen toimivan.

Kuitenkin pidän tärkeänä keskustelumahdollisuutta ylipäätään ja toivon, että netissä edelleen olisi paikkoja, joissa voi keskustella nimettömänä ja rekisteröitymättä. Jokaisen lehden ei sellaisia tietenkään tarvitse tarjota.

Mietin myös, oliko Popular Sciencen päätöksessä lopulta kyse vain laiskuudesta moderoida keskusteluja.

Joskus lehtien kommenttiosioita lukiessa tulee nimittäin mieleen, että toimitus voisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta keskustelun kulusta. Ei ainoa malli voi ole se, että artikkelin jälkeen ”sana on vapaa” ja keskustelu kulkee itsestään aivan mihin tahansa suuntaan.

Toimitus voi ohjata keskustelua kysymällä lukijoilta kysymyksiä, poistamalla asiattomat kommentit ja osallistumalla ylipäätään. Keskustelumahdollisuuden voi siis tarjota joko aktiivisesti tai passiivisesti.

Esimerkiksi YLE ei enää avaa nettisivuillaan kommentointimahdollisuutta automaattisesti kaikkiin uutisiin. Kun kommentointimahdollisuus on, keskusteluun johdatellaan. Popular Sciencen päätöstä käsittelevän artikkelin kommenttiosuudessa kysytään lukijoiden omista tavoista osallistua nettikeskusteluihin. Keskusteluosio ei myöskään ole ”fyysisesti” kiinni itse artikkelissa.

Joka tapauksessa Popular Sciencen päätös ja sen perusteet olivat ajatuksia herättäviä. Seuraan tilannetta mielenkiinnolla.