Näin toimit tietokirjaidean kanssa

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Niin kuin varmaan kaikilta julkaisseilta kirjailijoilta, myös minulta kysytään usein neuvoja, kuinka kannattaa toimia, jos mielessä on idea kirjaksi.

Viime aikoina minulta on kyselty neuvoja erityisesti tietokirjoihin liittyen, ja on ollut hienoa huomata, kuinka moni tutkijataustainen ihminen on innostunut kirjoittamaan yleistajuista tietokirjaa tieteenalastaan.

Erityisesti ihmisiä on kiinnostanut se hetki, kun kirjaa tarjotaan kustantamolle. Ajattelin kirjoittaa aiheesta lyhyen listauksen tänne bloginkin puolelle.

Nämä ohjeet ovat ennen kaikkea esikoistietokirjaansa suunnittelevalle. Jos takana on jo yksi tai useampi kirja, kustannusmaailman tavat ovat jo jollain tapaa tuttuja, verkostoja syntynyt ja ehkä kiinnostunut kustantajakin valmiina. Kauno- ja tietokirjallisuudessa taas on hieman toisistaan poikkeavia käytäntöjä.

Missä vaiheessa kannattaa ottaa yhteyttä kustantajaan?

Tietokirjan kohdalla yhteyttä kannattaa ottaa jo pelkän idean kanssa. Kaunokirjan kanssa asia on toisin: erityisesti esikoiskirjasta on tapana lähettää kustantamoon loppuun saakka kirjoitettu käsikirjoitus. (Kaunokirjan kohdalla toteutus on niin olennaista, tietokirjan kohdalla idean merkitys korostuu.)

Kustantamon ihmisillä voi olla paljon rakentavaa sanottavaa jo pelkkään kirjaideaan, vaikkapa ajatuksia kohderyhmästä tai vinkkejä siitä, mitä aiheesta on aiemmin kirjoitettu. Heidän kanssaan voi keskustella kirjan rakenteesta ja laajuudesta. Mahdollisuutta kannattaa ehdottomasti hyödyntää jo suunnitteluvaiheessa.

Mitä ja miten kustantajalle pitää kertoa kirjaideasta tai kirjoittajasta?

Kirjoita tiiviisti mutta mahdollisimman informatiivisesti. Vältä korulauseita ja tyhjää kehumista, mutta totea tosiasiat. Jos olet aiheen ainoita asiantuntijoita Suomessa, kerro se. Jos aiheesta kertova blogisi on todella luettu, kerro sekin.

Ainakin näistä seikoista kannattaa mainita: Mistä kirja kertoisi? Kenelle se siitä kertoisi? Miksi kirjalle olisi tarvetta – onko aihe jollain tapaa ajankohtainen tai onko siitä kirjoitettu aiemmin häpeällisen vähän? Entä kuka itse olet, miksi osaisit kirjoittaa aiheesta? Onko valmista lukijakuntaa jo olemassa? Miksi on perusteltua uskoa, että kykenisit kirjoittamaan kokonaisen kirjan? Milloin ehtisit sen kirjoittaa?

Sähköposti on monesti paras tapa ottaa yhteyttä kustantamoon. Soittaakin voi, mutta veikkaisin, että silloinkin idean esittelyä pyydetään sähköpostitse. Sähköposti antaa aikaa perehtyä asiaan. Vaarana on tietenkin se, että viesti hautautuu jonnekin. Sen perään kannattaa kohteliaasti kysellä esimerkiksi kuukauden säteellä, jos mitään ei kuulu. (Omien hermojeni mitta on tässä kohtaa tosin vain viikkoja.) Mitä enemmän kirja on kiinni ajassa, sitä rivakampaa pitää viestimisenkin olla.

Oikea vastaanottaja kirjaidealle on yleensä kustannuspäällikkö, mutta eri kustantamoissa on erilaisia nimikkeitä (kustantaja, kustannusjohtaja…) ja pienissä kustantamoissa taas vakituista henkilökohtaa ei ehkä löydy kuin toimitusjohtajan verran. Jos sinulla on valmiiksi yhteyksiä kustantamoihin, käytä niitä hyödyksi.

Miten löytää oikea kustantamo?

Tietokirjoille löytyy paljon kustantamoita, mutta olennaista kustantamon pohtimisessa on kirjan kohdeyleisö.

Kirjoitatko ennen kaikkea toisille tutkijoille ja akateemiselle yleisölle? Silloin ehkäpä Vastapaino ja Gaudeamus, ja terveystieteiden puolella Duodecim tai humanististen tieteiden puolella SKS ovat kustantamoitasi. Onko tarkoituksesi valistaa käytännön työssä toimivia alan ammattilaisia? Tsekkaa vaikkapa FinnLectura tai Docendo.

Jos kirjoitat yleistajuista tietokirjaa laajalle yleisölle, katsasta suuret ja vakiintuneet yleiskustantamot – ja ehdottomasti myös pienet ja ketterät yleiskustantamot, niistä moni on tuntunut viime vuosina satsaavan hyvinkin paljon juuri tietokirjallisuuteen. Aiemmin mainitut SKS ja Docendo julkaisevat myös suuren yleisön tietokirjoja, aiheesta kuin aiheesta. Skannaa kustantamokenttää esimerkkien avulla: etsi kirjoja, jotka ovat samantapaiselle yleisölle suunnattuja kuin oma tuleva kirjasi. Joka tapauksessa kustantamoita on hyvin paljon, ja välillä niitä tuntuu syntyvän ja kuolevan kuin sieniä sateella. Siksi en yritäkään tehdä tähän kattavaa listaa.

Millaiset aiheet kustantajia kiinnostavat? Entä jos ketään ei kiinnosta minun aiheeni?

Ole ennakkoluuloton, ja ajattele kustantamonkin olevan. Kirja ei ole yhtä kuin pelkkä aiheensa – se sisältää myös käsittelytavan, näkökulman ja toteutuksen. Tylsän kuuloisesta aiheesta kirjoitettu vetävä kirja tuottaa juuri sellaisen yllätysmomentin, joka voi osoittautua menestykseksi tietokirjamarkkinoilla.

Jos kustantamoa ei kuitenkaan tunnu löytyvän, mutta olet sitä mieltä, että kirjallasi on kysyntää, mieti myös omakustannevaihtoehtoa (tai erilaisia palvelukustantamoita, joilta voi ostaa painotyön lisäksi esimerkiksi taiton, muun graafisen suunnittelun, kustannustoimittamisen sekä kirjavälityksen).

Omakustanteiselle kaunokirjalle voi olla vaikea löytää yleisöä, mutta tietokirjan kanssa näin ei välttämättä ole. Jos olet alasi ammattilainen, kierrät muutenkin puhumassa aiheestasi ja tiedät sen kiinnostavan, voit saada itse myytyä kirjaasi paljon tehokkaammin kuin yksikään kustantamo saisi.