Myydään suomalainen kulttuuri ulkomaisille sijoittajille
Museovirasto ilmoitti eilen, että säästötoimenpiteidensä vuoksi se sulkee koko joukon merkittäviä museokohteita. Juuri päättyneissä yt-neuvotteluissa virasto tavoitteli kaikkiaan 3,2 miljoonan euron säästöjä. Seurasaaren, Hvitträskin, Louhisaaren ja Langinkosken museot suljetaan toistaiseksi yleisöltä. Vaarana on sekin, että parhaillaan remontissa olevaa Kansallismuseota ei pystytä avaamaan yleisölle remontin jälkeen.
Suomella ei siis ole varaa omaan kulttuuriinsa.
Hallitus on leikannut kulttuurilta muutenkin varsin paljon. Kulttuurialalla liikkuvat summat ovat monesti pieniä, kun vertaa muihin aloihin, ja ehkä leikkaukset eivät asiaa tuntemattoman mielestä vaikuta siksi merkittäviltä. Suhteellisesti kulttuurilta on kuitenkin leikattu erittäin voimakkaasti.
Ensi vuoden budjetissa kulttuurilta viedään 17 miljoonaa euroa. Erityisesti teatterit ja muut esittävän taiteen laitokset ovat vaarassa – tai ehkä käytännössä vaarassa ovat freelancer- taiteilijat, joita ei enää työllistetä.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaaminen taas uhkaa lopettaa audiovisuaalista kulttuuria tukevan AVEK:in toiminnan. Vapaaseen sivistystyöhön osuvat 20 miljoonan euron leikkaukset vievät nekin työmahdollisuuksia taiteilijoilta.
Omalta alaltani kirjallisuudesta on leikattu ainakin vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki. Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuen leikkaaminen osuu esimerkiksi selkokirjallisuuden tuottajiin, sillä tuella kirjastot ovat tilanneet selkokirjoja valikoimiinsa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö lakkauttaa tukensa selkokielisen oppimateriaalin tuotannolle. Kirjojen arvolisäveroa on korotettu, mikä muun muassa pienentää pottia, josta jaetaan lainauskorvauksia kirjailijoille ja kääntäjille.
Jotkut luulevat, että kulttuuri on luksushommaa, jotain ylimääräistä kivaa sellaisille ihmisille ja sellaisessa tilanteessa, jossa muuten on kaikki hyvin.
Näin ei ole. Ensinnäkin kulttuuri on suuri työllistäjä: kulttuurin tukeminen luo työmahdollisuuksia ja työpaikkoja. Työllistämisen tärkeyttä korostetaan aina silloin, kun tuetaan turkistuottajia tai halutaan hakata Lapin hitaasti kasvavia metsiä, mutta kulttuurin kohdalla argumentti unohdetaan.
Toiseksi kulttuuri hyödyttää laajasti koko yhteiskuntaa. Helposti saatavissa olevat kulttuuripalvelut – vaikkapa kirjastot tai kansanopistot – tukevat ihmisten pysymistä yhteiskunnan kelkassa.
Keravan kirjastopalvelujohtaja Maria Bang korosti eilisessä Ylen Aamussa lukutaidon merkitystä yhteiskunnalle. Huono lukutaito on tietysti yksilölle itselleen iso ongelma, mutta valtiolle se tietää suoraa rahanmenoa, koska huonosti lukeva ihminen ei tietenkään ole kansalaisena niin tuottava kuin mihin hänellä muuten voisi olla edellytyksiä. Miksi siis leikataan vaikkapa selkokirjallisuudesta? Taloudellisesti se ei ole järkevää.
Kolmanneksi kulttuurilla pitää olla itseisarvo. Luulisi, että nykykulttuuria väheksyvät ja sille naureskelevat oikeistopopulistitkin ymmärtäisivät, että Louhisaaren tai Hvitträskin kaltaiset kulttuurikohteet kannattaisi pitää yleisölle avoimina.
Neljänneksi kulttuuri houkuttelee ihmisiä muidenkin palveluiden pariin.
Kulttuurista leikkaaminen ei ole järkevän rahankäyttäjän valinta. Kulttuuri on nimittäin erinomainen sijoituskohde: on laskettu, että vuotuisella 1,3 miljardin panostuksella kulttuuriin Suomen valtio on saanut 13 miljardin euron tuotot.
Ehkäpä olisi aika tähyillä hätiin ulkomaisia sijoittajia. Suomalainen kulttuuri voisi hyvinkin kiinnostaa ulkomailla: meillä on hassunkurinen kieli, komeita jugend-rakennuksia, maailmankuuluja sotasankareita, vahva lukemiskulttuuri, kattava vapaan sivistystyön verkosto, esittävän taiteen kokeileva ja monimuotoinen rihmasto sekä runsaasti koulutettuja kulttuurialan ammattilaisia.
Ennen kaikkea suomalainen kulttuuri vaikuttaa taloudellisesti varsin hyvältä sijoituskohteelta. Alkaa tulla olo, että joku ulkomainen sijoittaja voisi ymmärtää tämän paremmin kuin oma hallituksemme.
*
Oikaisu 28.10.2024 klo 19.45: Poistettu maininta siitä, että kirjallisuuden alalta olisi leikattu selkokirjallisuuden tuki. Selkokirjallisuuden valtionavustusta ei ole leikattu.
Lisäys 28.10.2024 klo 19.45: Tekstiin lisätty maininta siitä, että vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuen leikkaaminen osuu selkokirjallisuuden tuottajiin, sekä maininta leikkauksesta, joka kohdistuu selkokielisen oppimateriaalin tekemiseen.