Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Mutaatio muutti ruokavaliota

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 25.9.2012 12:13

Miksi varhainen Homo sapiens lähti Afrikasta juuri silloin kun lähti? Ehkä syynä oli geneettinen muutos, joka mahdollisti uudenlaisen ravinnon käyttämisen.

Homo sapiens kehittyi Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten. Lajimme alkoi levittäytyä Afrikasta muille mantereille kuitenkin vasta noin 80 000 – 60 000 vuotta sitten.

Nyt geneetikot ovat löytäneet yhdenlaisen selityksen maailmanvalloituksen alkamiselle. Ihmisen perimästä, kromosomista nro 11, löytyi eri ihmispopulaatioita vertailemalla aineenvaihduntaan vaikuttava geneettinen muutos, joka syntyi noin 85 000 vuotta sitten. Siis juuri ennen levittäytymisen alkamista.

Tutkimus julkaistiin PLOS ONE -tiedelehdessä.

Muutos osuu geenijoukkoon nimeltä ”fatty acid desaturase cluster” (FADS), joka vastaa ravinnosta saatujen rasvahappojen muuntamisesta elimistön tarvitsemiin muotoihin. Löydetty geenimutaatio mahdollistaa sen, että kasviravinnosta saadut monityydyttymättömät rasvahappoketjut pystytään muuttamaan ihmisaivojen vaatimaan pitkäketjuiseen muotoon. Pitkät monityydyttämättömät rasvahappoketjut ovat välttämättömiä aivojen toiminnalle ja kehitykselle. Niillä on osansa myös ihmisaivojen evoluutiossa.

Käytännössä geenimuutos mahdollisti siis sen, että ihminen, jonka aivot olivat aiemmin tarvinneet toimiakseen ja kasvaakseen kalojen ja äyriäisten rasvahappoja, kykeni nyt lähtemään liikkeelle keskisen Afrikan järvialueilta. Geenimuutos myös levisi hyvin nopeasti – se oli kovin hyödyllinen ihmiselle ja luonnonvalinta suosi sitä.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Muutos nimittäin yleistyi afrikkalaisten keskuudessa mutta ei enää ollut niin yleinen muille mantereille päätyneissä populaatioissa. Koska maailmaa valloittamaan lähteneet ryhmät olivat pieniä, luonnonvalinta ei ehkä päässyt kohdistumaan nimenomaan tähän ominaisuuteen – jotkin muut ominaisuudet osoittautuivat ratkaisevimmiksi.

Afrikasta lähdön jälkeen ihminen alkoi myös kehittää systemaattisia tapoja huolehtia välttämättömien rasvahappojen saannista. Suurriistan metsästys alkoi kehittyä aiempaa tehokkaammaksi, ihminen alkoi rakentaa kalastusvälineitä, maanviljelys ja karjankasvatus alkoivat Lähi-idässä noin 12 000 vuotta sitten. Siksi mutaatio ehkä menetti tärkeyttään.

Löytö selittää osaltaan sitä, miksi afrikkalaista alkuperää olevat ihmiset reagoivat nykyiseen länsimaiseen ruokavalioon eri tavoin kuin monet muut etniset ryhmät. Esimerkiksi Yhdysvalloissa juuri afroamerikkalaiset ovat erityisen alttiita sairastumaan kakkostyypin diabetekseen ja sepelvaltimotautiin.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Yksi oleellinen asia eli geneettinen pullonkaula Toban supertulivuoren seurauksena tuosta tarinasta puuttui. Kyseessähän oli voimakkain tulivuoren purkaus miljooniin vuosiin reilut 70 000 vuotta sitten joka merkitsi lähes sukupuuttoa ihmissuvulle. Tuon tapahtuman seurausta on esim ihmisten geneettinen samankaltaisuus ja pysyminen vain yhtenä lajina. Olemme kaikki hyvin harvalukuisen heimon jälkeläisiä n 3000 sukupolven takaa.
Nykyisinkin vastaava supertulivuoren purkaus merkitsisi lähes koko ihmiskunan kuolemista joko katastrofin suoranaisiin seurauksiin tai (suuremmassa määrin) ns ydintalvea seuraavaan nälkiintymiseen.
https://sites.google.com/site/tobavolcano/

Näitä luetaan juuri nyt