Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Möyrikää mullassa ja metsässä

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 23.3.2012 20:02

On pitkään ollut vahvoja viitteitä siitä, että mitä puhtaammassa ympäristössä lapsi elää, sitä todennäköisemmin hän tulee elämässään kärsimään allergioista ja autoimmuunitaudeista.

Ilmiöstä tulee kouriintuntuva ihan lähimaastossa. Yksi maailman jyrkimmistä eroista allergioiden esiintymisessä kulkee nimittäin Suomen itärajaa pitkin. Venäjän Karjalassa allergioista kärsitään huomattavasti vähemmän kuin rajan länsipuolella.

Sama valtioiden raja erottaa kahta hyvin erilaista elintasoa. Allergioiden lisääntyminen onkin nimenomaan korkean elintason maiden ongelma. Ilmiötä kutsutaan ”hygieniahypoteesiksi”.

Mikrobien määrä normaalissa elinympäristössä vähenee kotien siisteyden, antibakteeristen puhdistusaineiden, vähentyneen ulkoilun, maatalouden eristymisen asuinympäristöstä ja kotieläinten harvinaistumisen myötä. Suomessa allergioiden lisääntymiseen alettiin kiinnittää huomiota jo 1960-luvulla.

Hygieniahypoteesi on jo jonkin ikäinen. Suomessa sitä on ansiokkaasti pitänyt näkyvillä muun muassa HUS:n iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela. Perimmäistä syytä ilmiölle ei ole kuitenkaan tunnettu. Miksi immuunisuoja alkaa oireilla ilman lapsuuden mikrobikontakteja? Mikä immuunivasteessa reagoi mikrobien puutteeseen?

Haahtela on verrannut allergioiden syntymisen problematiikkaa vääristyneeseen väestörakenteeseen: ”Olen sanonut, että kaikki maailman ongelmat johtuvat työttömistä ja turhautuneista nuorista miehistä. Ikiaikaisen immuunijärjestelmän elimistön puolustamisesta vastaavat organismit ovat ikään kuin työttömiä ja turhautuneita, ja ne käyvät vaarattomien tekijöiden kuten siitepölyn tai eläinpölyn kimppuun.”

Tämän tarkemmin ilmiötä ei juuri ole saatu selitettyä, mutta toimenpiteitä on silti saatu aikaan. Nykyään lieviin allergioihin suhtaudutaan vapaammin kuin aiemmin. Allergisoivaa ainetta ei välttämättä suositella vältettävän kokonaan, ja esimerkiksi vauvojen ruokintaan ei enää anneta ohjeita, joissa ”helposti allergisoivat ruoka-aineet” jäisivät varmuuden vuoksi pois ruokavaliosta. Allergioiden ennaltaehkäisyyn suositellaan paljon ulkoilua ja luonnossa liikkumista, totuttautumista maaperän ja kotieläinten läheisyyteen ja sitä kautta niiden mikrobikantoihin. Myös erilaisten siedätyshoitojen suosio on kasvanut. Suomessa käynnistetty ns. kansallinen allergiaohjelma on rakennettu näiden periaatteiden varaan.

Nyt ”hygieniahypoteesin” solubiologinen tausta on alkanut aueta. Sciencessä juuri julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin kahta hiiriryhmää. Toinen ryhmä eli täysin mikrobivapaassa ympäristössä, toinen mikrobeja sisältävässä normaaliympäristössä.

Ensimmäisen ryhmän hiirillä alkoi esiintyä keuhkoissa ja suolistossa jatkuvaa tulehdusreaktiota, siis astman ja suolistotulehduksen vastineita. Tulehdus johtui tietynlaisten T-solujen yliaktiivisuudesta.

Lisäksi huomattiin, että jos muuten mikrobivapaassa ympäristössä kasvavat hiiret altistettiin ensimmäisen viikon aikana mikrobeille, tulehdusreaktiota ei syntynyt.

Tutkimusasetelma tuloksineen kuulostaa yksinkertaiselta ja toisaalta helposti ihmisen tilanteeseen sovellettavalta. Hiiri on tietenkin hiiri ja yksinkertaistettu malli vain kapea kaistale monitekijäisestä arkitodellisuudesta. Se, että tutkijat pääsivät kiinni juuri niihin soluihin, joista koko ilmiö saa alkunsa, antaa kuitenkin hyvän perustan jatkotutkimuksille.

Lapset siis metsiin, kotieläinpuistoihin ja uimarannoille monipuolisten mikrobikantojen luokse!

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Syynä liikaa koulutetut äidit, jotka seuraavat huolestuneina kaikenmaailman tutkijoiden löytöjä pöpöistä, joilta äidit sitten haluavat suojella ainokaista pienokaistaan kuuraamalla paikkoja ja pelkäämällä pölyä. Ennen lapsia oli paljon ja äidit väsyneitä eivätkä jaksaneet vouhkata roskien perässä ja lapset tottuivat pieneliöihin. Mirrit ja koirat takaisin koteihin sekä lapset puutarhaa tonkimaan.

Hygieniahyporeesin rinnalle ja kohta ohikin nostaisin lisäainehypoteesin. Sen mukaan ilman ja ravinnon lisukkeet turmelevat terveytemme.

Eli lyhyesti: terveen järjen käyttäminen on paitsi sallittua, myös suotavaa! Tätä periaatetta voi kyllä soveltaa huomattavasti laajemmallekin, eikä edes tarvitse odottaa asian tieteellisiä perusteluja.

Muistaakseni jossain tutkimuksessa todettiin sellainenkin juttu, että ulkoilmassa – ilmeisesti metsässä – liikkuminen paransi muiden positiivisten vaikutusten lisäksi (ainakin hetkellisesti) aivojen toimintaa. Sitä selitettiin jollain maaperästä löytyvällä bakteerilla, jota reippaasti liikkuva saa elimistöönsä. Siis kannattaisiko ajattelukykyään arvostavien hankkia kotiinsa ruukkukasveja? Ehkä kotona muhiva multa auttaa myös vastustuskyvyn ylläpitämisessä. Joskus voisi tutkia myös kasvien vaikutusta terveyteen, eikä pelkästään ulisevien, kakkivien tahmatassujen hyvinvointivaikutuksia.

Suolistobakteeriston on arvioitu vaikuttavan aivojen välittäjäaineiden tuotantoon, ja se ja iholla elävä pieneliöstö suojaa ruumista haitallisten mokrobien hyökkäyksiltä. Pitäkää huolta lähimmistä lähimmäisistänne; pienikin voi olla suuri.

Tarkoittaako tuo sitä, että passiiviselle tupakoinnille pitäisi alkaa jakaa valtion tukia? Sehän voi lisätä vastustuskykyä – muutakin kuin tupakoinnin.

Näitä luetaan juuri nyt