Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Minun näkökulmani peittoaa sinun tutkimustuloksesi

Blogit Tarinoita tieteestä 29.3.2016 08:32
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Ylen tuoreehkossa artikkelissa pohditaan, miksi niin harva suomalainen noudattaa virallisia ravintosuosituksia.

Vastaus on koodattu taitavasti sisään jutun toteutukseen.

Ylen juttu liittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin ravitsemussuositusten toteutumista 1 300 aikuisen suomalaisen ruokavaliossa. Suositusten täyttymistä mitattiin yhdeksän tavoitteen kohdalla. Tavoitteita olivat esimerkiksi suolan ja kasvisten ihanteellinen määrä.

Vähintään viisi tavoitetta yhdeksästä saavutti vain noin kolmannes naisista ja kuusitoista prosenttia miehistä. Aika vähän siis – vaikka kannattaa muistaa, että ravitsemussuositukset ovat oikeastaan väestötason suosituksia ja tarkoitettu suuntaviivoiksi esimerkiksi koulujen tai hoitolaitosten ruokalistoista päättäville ihmisille.

Yksilötasolla poikkeuksia tulee väkisinkin: joku on allerginen kalalle ja toinen pähkinöille, kolmannella suolistosairaus estää kuitupitoisten kasvisten syönnin. Joskus elämä on kiireistä ja syömiseen tulee kiinnitettyä vain vähän huomiota, joskus samalle viikolle osuvat useammat juhlat. Elämä on. Kuten jutussa haastateltu Mikael Fogelholm sanoo: ”Kysymys siitä, miksi kaikki eivät noudata ravitsemussuosituksia, ei ole yhtä tärkeä kuin se, miksi iso joukko on niin kaukana suosituksista kuin olla ja voi”.

On kyse suurista linjoista, ei siitä, että jokaisen suomalaisen pitäisi syödä prikulleen niin kuin suosituksissa ”määrätään”.

Mutta mistä sitten johtuu, että niin harva kykenee syömään edes suunnilleen suositusten mukaan? Tutkimuksessa selvisi, että keskimäärin suomalaiset syövät esimerkiksi liian vähän kasviksia ja täysjyväviljaa, mutta liian paljon suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa.

Ylen jutussa fitness-valmentaja Jutta Gustafsberg syyttää ilmiöstä herkuttelua ja eineksiä, Fogelholm sosiaalisessa mediassa leviäviä vääriä väittämiä.

Takaisin alkuperäiseen väitteeseeni. Millä tavalla syy suomalaisten huonoihin ruokatottumuksiin on siis koodattu sisään juttuun?

Sillä tavalla, että jutussa on asiantuntijana haastateltu myös Safkatutka-blogin pitäjää Anni Sirviötä.

Sinänsähän tämän tyyppisessä jutussa voisi haastatella vaikka naapurin Anjaa tai keravalaisia esikoululaisia – jutussa haetaan kokemuksia siitä, miksi ravitsemussuositukset eivät näy ihmisten arjen valinnoissa.

Kuitenkin juuri Safkatutkan kaltaiset, asiantuntijatiedoksi naamioitua mutta usein virheellistä ”ravitsemustietoutta” levittävät tahot ovat syynä siihen, ettei suomalainen uskalla syödä ravitsemussuositusten mukaan. Kerta toisensa jälkeen mediat nostavat satunnaiset bloggarit tasaveroisiksi asiantuntijoiksi tieteentekijöiden rinnalle.

Ketä uskoa, kun asiantuntijoita haukutaan elintarviketeollisuuden kätyreiksi tai rasvanatseiksi? Kun epäilyjä ja epämääräisiä syytöksiä levitellään usealta taholta, niin somen kuin vakiintuneen median kautta, ujuttautuvat ne vähitellen järkevänkin ihmisen ajatuksiin.

Ylen haastattelussa edes THL:n tutkimus siitä, kuinka pieni osa suomalaisista yltää lähellekään ravitsemussuosituksia, ei hetkauta safkatutkalaista.

Näkökulmani on, että kyllähän ihmiset syövät ravitsemussuositusten mukaisesti”, Anni Sirviö ilmoittaa, vaikka koko juttu on lähtenyt liikkeelle siitä, että suomalaiset eivät syö niin.

Tutkimustulosten mitätöinti näyttää olevan suorastaan houkuttelevan helppoa. Johan tässä alkavat omatkin sormet syyhytä.