Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Milloin syntyivät veriryhmät?

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 31.10.2012 13:32

Ihmiskunta voidaan jakaa eri veriryhmien edustajiin veren punasolujen ja seerumin ominaisuuksien perusteella. Kuuluisin veriryhmäjaoista on ABO-ryhmittely.

Missä kohtaa evoluutiota ihmisen veriryhmät kehittyivät? Tuore julkaisu avaa tätä yksityiskohtaa.

Ryhmät ovat hyvin vanhaa alkuperää: niiden juuret ulottuvat vähintään 20 miljoonan vuoden päähän. Vertailun vuoksi muistutettakoon, että ihmisen ja simpanssin viimeinen yhteinen esi-isä eli noin kuusi miljoonaa vuotta sitten. ABO-veriryhmien kantamuodot ovat siis yhteisiä ihmiselle ja muille kädellisille. Veriryhmien taustalla olevat ominaisuudet ovat selvinneet lukemattomien lajiutumisten läpi.

ABO-veriryhmät määräytyvät niin, että A-ryhmään kuuluvalla on punasoluissaan A-antigeeniä ja seerumissaan vasta-ainetta B-antigeenille, B-ryhmäläisellä taas on punasoluissaan B-antigeeniä ja seerumissa A-antigeenin vasta-ainetta. AB-ryhmäläisellä on punasoluissaan molempia antigeenejä eikä seerumissa ole tällöin vasta-ainetta kumpaakaan antigeeniä vastaan.

O-ryhmäläisellä punasolujen pinnalla ei ole kumpaakaan antigeeniä, mutta seerumista löytyy molempien vasta-ainetta. O-ryhmän nimi tulee muuten saksasta: se on lyhenne sanasta ”ohne”, ilman.

ABO-veriryhmät määräytyvät 9. kromosomissa sijaitsevan geenin eri muotojen eli alleelien perusteella. On erilaisia hypoteesejä siitä, kuinka geenin eri muodot kehittyivät. Aiemmin on esimerkiksi arveltu, että A-muoto olisi ollut alkuperäinen ja B/O-alleelit kehittyneet erikseen eri lajeissa. Dna-vertailut kuitenkin osoittavat, että A- ja B-alleeleilla on ikää vähintään 20 miljoonaa vuotta ja sekä A- että B-versiot (tai niiden kantamuodot) ovat peräisin yhteiseltä esi-isältä.

Miksi on olemassa eri veriryhmiä? Ovatko ne sinänsä merkityksetöntä vaihtelua vai onko eri veriryhmistä hyötyä? Veriryhmien ympärillä liikkuu jonkin verran huuhaa-tietoa: tarjolla on esimerkiksi veriryhmän perusteella räätälöityjä dieettejä.

Vaihtelusta tosiaan on hyötyä: veriryhmä vaikuttaa kantajansa alttiuteen tietyille taudinaiheuttajille. Esimerkiksi A-veriryhmän ihmiset ovat muita alttiimpia isorokkoviruksen aiheuttamalla infektiolle ja O-veriryhmän kantajat koleralle.

Ihmiskunta on hyötynyt siitä, että veriryhmiä on monta. Kovin monogeeninen, geeneiltään yhdenmukainen populaatio on altis katoamaan vaikeissa ympäristöolosuhteissa, kuten ankarien kulkutautien aikana.

Alkuperäisen, PNAS-lehdessä ilmestyneen tutkimuksen jäljille pääsee täältä: http://www.pnas.org/content/early/2012/10/17/1210603109.abstract

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt