Millennium-palkinto biologiselle tekniikalle
Vuoden 2012 Millennium-teknologiapalkinto jaettiin juuri. Kyseessähän on muutaman innokkaan henkilön aloitteesta syntynyt palkinto, jolla on haluttu paitsi palkita ihmiskuntaa hyödyttäviä teknologisia innovaatioita, myös nostaa Suomen profiilia teknologian edelläkävijämaana. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi, ja ensimmäisenä sen sai internetin kehittäjäksi kutsuttu Tim Berners-Lee vuonna 2004.
Tänä vuonna palkinto jaettiin kahden henkilön kesken. Koska Linux-käyttöjärjestelmän ”isä” Linus Torvalds kerää odotetusti lähes kaiken suomalaisen mediahuomion, keskityn hetkeksi toiseen palkittuun.
Shinya Yamanaka (s. 1962) on japanilainen lääkäri ja kantasolututkija. Hän toimii professorina sekä Kioton yliopistossa että Kalifornian yliopistossa San Franciscossa. Yamanaka on palkittu lukemattomilla tiedepalkinnoilla.
Yamanaka palkittiin hänen työstään pluripotenttien kantasolujen parissa. Erityisesti hän on kunnostautunut indusoitujen pluripotenttien kantasolujen valmistamisessa.
Kantasolut ovat erilaistumattomia soluja, jotka oikeissa oloissa alkavat erilaistua, siis muodostaa elimistön eri kudosten soluja. Erilaistuminen johtuu muutoksista geenien ekspressiossa: monisoluisen yksilön kaikissa soluissa on sama dna-sisältö ja siten samat geenit, mutta esimerkiksi sydänlihaksen solussa ovat toiminnassa osittain eri geenit kuin vaikkapa hermosolussa. Alkiossa näin ei vielä ole. Kun alkio alkaa kasvaa solunjakautumisen myötä, aluksi kaikki solut ovat samanlaisia erilaistumattomia ”perussoluja”. Pluripotentti kantasolu kykenee erilaistumaan miksi tahansa aikuisen solutyypiksi.
Indusoiduilla kantasoluilla tarkoitetaan aikuisen yksilön kudoksista otettuja, erilaistuneita soluja, jotka on saatu ”palautettua” takaisin kantasoluiksi. Ne ovat siis eräällä tapaa keinotekoisia kantasoluja, eikä niiden saamiseksi tarvita alkion soluja.
Shinya Yamanaka ja hänen tutkimusryhmänsä julkaisivat vuonna 2006 Cellissä tutkimuksensa aikuisen hiiren solujen indusoimisesta pluripotenteiksi kantasoluiksi sekä seuraavana vuonna samanlaisen työn ihmisen soluilla.
Yamanakaa on motivoinut indusoitujen kantasolujen pariin nimenomaan ajatus, että luomalla kantasolut aikuisen yksilön soluista tutkimusta varten ei tarvitse tuhota alkioita.
Ajatus on kaunis, mutta minun makuuni vielä kauniimpaa on se, mihin kantasoluja voidaan niiden alkuperästä riippumatta käyttää. Erilaiset elimistön omia soluja rappeuttavat sairaudet, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudit, lihasrappeumasairaudet ja monet syövät ovat kohteita, joiden hoitoon kantasolujen toivotaan tuovan läpimurtoja. (Alkioiden kantasoluilla tapahtuvan kantasolututkimuksen ympärille kehittynyt kiista kiteytyy juuri tässä: onko eettisempää suojella potentiaalisia, mahdollisia ihmisiä, joista ei ole olemassa kuin kasa erilaistumattomia soluja, vai valmiita, olemassa jo olevia ihmisiä?)
On mielenkiintoista, että Millennium-palkintoa jakava Tekniikan Akatemia -säätiö päätyi palkitsemaan kantasolututkijan. Aiemmin palkinto on myönnetty WWW:lle, LED-valolle, biomateriaaleille, aurinkokennoille ja nyt myös käyttöjärjestelmän ydinohjelman kehittämiselle. ”Teknologia” on kielenkäytössä valitettavasti supistunut tarkoittamaan melko suppeaa valikoimaa tekniikoita.
”Millennium-teknologiapalkinto myönnetään huomattavasta teknologisesta tutkimustuloksesta tai innovaatiosta, joka suoraan edistää ihmisten elämänlaatua, perustuu humaaneille arvoille ja vaikuttaa myönteisesti kestävään taloudelliseen kehitykseen”, eikä ole mitään syytä, miksei myös biologinen tutkimus voisi täyttää näitä vaatimuksia. Yhä suurempi osa merkittävistä teknologisista innovaatioista tulee tulevaisuudessa olemaan nimenomaan biologisen tutkimuksen parissa syntyneitä.