Miksi emme syö koiraa

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Viime viikolla sosiaalisessa mediassa kierteli uutinen, jonka mukaan Suomeen toivottaisiin koiranlihan tuotantoa.

Ensikuulemalta luulin, että asialla oli kansanedustaja Mikko Kärnän ehtymätön ajatushautomo, mutta kyseessä olikin ”Malesiassa asuva konsultti Juhani Peltola”, joka oli kirjoittanut ideastaan mielipidekirjoituksen Maaseudun Tulevaisuuteen.

Peltolan mielestä lihakoirien kasvatus sopisi esimerkiksi turkistuotannosta luopuneille kasvattajille. Se toisi töitä maaseudulle. Koiralihaa vietäisiin Peltolan visioissa Kaukoitään, jossa paikalliset tuotantotavat eivät ole niin ekologisia ja eettisiä kuin ne voisivat olla Peltolan mukaan Suomessa.

Ehdotus herätti somekuplassani monenlaisia reaktioita. Sitä myös puolustettiin, ja monesti nimenomaan tuotantoeläinten kohtelusta huolestuneiden keskustelijoiden taholta. Heidän ajatuksensa oli se, että jos kerran sikoja, älyltään koiraan verrattavia eläimiä, saa kasvattaa lihan vuoksi, niin miksei sitten koiria? Koiran ottaminen tuotantoeläimiksi saattaisi saada monet ihmiset heräämään tuotantoeläinten huonoon kohteluun.

Oma reaktioni ehdotukseen oli tietenkin torjuva. Tuntui, että Peltola on tulossa henkilökohtaisesti hakemaan vuoden ikäistä puudeliani lautaselleen. No ei vaineskaan, mutta tunteellahan koiranomistaja suhtautuu tällaiseen.