Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Miehet synnyttävät, hah hah haa!

Blogit Tarinoita tieteestä 4.2.2012 14:15
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Mikä minua on tällä viikolla harmittanut? No ainakin lehtien tapa hakea huomiota nettiuutisilleen otsikoimalla ne mahdollisimman huomiota herättävästi. ”Outo”, ”kohu-”, ”dramaattinen”, ”suur-”, ”katso kuvat”, ”hurja” ja ”järkyttävä” ovat avaintermejä, joilla houkutellaan nettisurffaajia. Huomiosanoja käytetään niin julkkisten toilailuista, tieteellisistä löydöistä kuin politiikastakin kerrottaessa.

Ei houkuttelussa sinänsä mitään vikaa ole. Viime aikoina mieleen on kuitenkin tullut, että otsikoilla pyritään tarkoituksellisesti johdattamaan lukija harhaan, esittämään uutinen sellaisella otsikolla, että ihmiset odottavat uutisen olevan aivan jotain muuta kuin todellisuudessa.

Miksi näin? Otsikon pitäisi olla informatiivinen, kuvata sisältöä, tiivistää uutisen ydin – ja toki myös herättää lukijan mielenkiinto. Lukija on kirjoittajan varassa: jos toimittaja on käsittänyt monimutkaisen, vaikkapa tieteellisiä termejä sisältävän alkuperäislähteen väärin, merkitys saattaa muuttua hyvinkin paljon, mutta lukijalla on ainakin hetkellisesti käytettävissään vain väärinkäsityksen sisältävä uutinen. Otsikot syöpyvät mieleen, ja suurimmasta osasta uutisia tulee joka tapauksessa netissä luettua vain otsikko.

Jo journalistin ohjeissa korostetaan, että ” Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate” ja ” Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu”.

Viikon alussa julkisuuteen nousi tieto peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin ja hänen erityisavustajansa välisestä luottamuspulasta. Erityisavustaja oli ajanut ihmisoikeusasioita niin, että vastapuolet olivat käsittäneet ministerin itse olevan aloitteellinen. Erityisesti avustaja oli käyttäytynyt väärin edistäessään lainmuutosta, jolla luovuttaisiin virallista sukupuoltaan vaihtavien transsukupuolisten henkilöiden pakollisesta steriloinnista.

Ministerin ja erityisavustajan välillä tulee toki vallita täydellinen luottamus, eikä avustaja saa käyttää asemaansa väärin. Mutta miten uutinen otsikoitiin lehdissä?

Iltalehti: ”Ajoi miesten synnytyslakia selän takana – Ministerin avustaja erosi”

Helsingin Sanomat: ”IL: Guzenina-Richardsonin avustaja ajoi miesten synnyttämisen mahdollistavaa lakia”

Ilta-Sanomien ingressi:”Maria Guzenina-Richardsonin erityisavustaja ajoi aktiivisesti miesten synnytyksen mahdollistavaa lakia.”


Oliko tarkoitus huvittaa lukijoita? Että olipa kerrassaan typerä erityisavustaja – luuli että miehet saadaan synnyttämään, kunhan vain lakia muutetaan?

Tosiasiassa taustalla on varsin surullinen lain yksityiskohta. Se todellakin kaipaisi muutosta ja ansaitsisi huomiota, mutta asiallista sellaista. Voisi siitä tosin saada raflaavan otsikon vääntämättä itse asian sisältöä valheelliseksi: osaa kansalaisista voisi hyvinkin järkyttää, että Suomessa yhä pakkosteriloidaan ihmisiä.

Toki on sinänsä mielenkiintoinen tilanne, että mieheksi rekisteröity ihminen voisi kansissa ja papereissa olla merkitty lapsen äidiksi. Mutta tällaisia tilanteita on jo nyt – tosin lapsen saannin ja sukupuolen virallisen vaihtamisen järjestys on toinen. Byrokratian vaikeutuminen ei ole syy puuttua ihmisen lisääntymiskykyyn.

Yksittäiset ”miehet” ja ”naiset” eivät muutenkaan aina kanna sukupuolelleen tilastollisesti kuuluvia lisääntymiseen vaadittavia ominaisuuksia. Naiselta voi synnynnäisesti puuttua kohtu tai löytyä osittain kehittyneet kivekset. Miehen kiveksissä ei ehkä kypsy lainkaan siittiöitä.

Ei ole mitään lääketieteellistä tai sosiaalista syytä pakottaa transsukupuolista ihmistä luopumaan lisääntymiskyvystään. Osa joka tapauksessa haluaa steriloinnin muutenkin, esimerkiksi sukupuolenkorjausleikkauksen yhteydessä, osa ei muista syistä tule koskaan hyödyntämään lisääntymiskykyään.

Muuten ihmisoikeuksia ja yksilön vapautta päättää omasta ruumiistaan kunnioitetaan Suomessa steriloinnin osalta: meillä ei lisääntymiskyvystä pakoteta luopumaan, vaikka nainen käyttäisi huumeita raskausaikana, joisi lapselleen FA-syndrooman, käyttäisi lapsiaan seksuaalisesti hyväksi tai tappaisi heidät. Jopa seksuaalirikollisten kemialliseen kastraatioon, vapaaehtoiseenkin, suhtaudutaan varsin epäillen.

Hyvät toimittajat: Älkää pyrkikö kirjoittamaan hassuja otsikoita, vaan nostakaa näkyviin itse asia! Nostakaa se näkyviin varsinkin silloin, kun se sisältää epätasa-arvoa, ihmisoikeuksien loukkaamista ja ihmisten kärsimystä.

Kuten journalistin ohjeissa sanotaan: ”Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.”