Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Miehet synnyttävät, hah hah haa!

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 4.2.2012 14:15

Mikä minua on tällä viikolla harmittanut? No ainakin lehtien tapa hakea huomiota nettiuutisilleen otsikoimalla ne mahdollisimman huomiota herättävästi. ”Outo”, ”kohu-”, ”dramaattinen”, ”suur-”, ”katso kuvat”, ”hurja” ja ”järkyttävä” ovat avaintermejä, joilla houkutellaan nettisurffaajia. Huomiosanoja käytetään niin julkkisten toilailuista, tieteellisistä löydöistä kuin politiikastakin kerrottaessa.

Ei houkuttelussa sinänsä mitään vikaa ole. Viime aikoina mieleen on kuitenkin tullut, että otsikoilla pyritään tarkoituksellisesti johdattamaan lukija harhaan, esittämään uutinen sellaisella otsikolla, että ihmiset odottavat uutisen olevan aivan jotain muuta kuin todellisuudessa.

Miksi näin? Otsikon pitäisi olla informatiivinen, kuvata sisältöä, tiivistää uutisen ydin – ja toki myös herättää lukijan mielenkiinto. Lukija on kirjoittajan varassa: jos toimittaja on käsittänyt monimutkaisen, vaikkapa tieteellisiä termejä sisältävän alkuperäislähteen väärin, merkitys saattaa muuttua hyvinkin paljon, mutta lukijalla on ainakin hetkellisesti käytettävissään vain väärinkäsityksen sisältävä uutinen. Otsikot syöpyvät mieleen, ja suurimmasta osasta uutisia tulee joka tapauksessa netissä luettua vain otsikko.

Jo journalistin ohjeissa korostetaan, että ” Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate” ja ” Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu”.

Viikon alussa julkisuuteen nousi tieto peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin ja hänen erityisavustajansa välisestä luottamuspulasta. Erityisavustaja oli ajanut ihmisoikeusasioita niin, että vastapuolet olivat käsittäneet ministerin itse olevan aloitteellinen. Erityisesti avustaja oli käyttäytynyt väärin edistäessään lainmuutosta, jolla luovuttaisiin virallista sukupuoltaan vaihtavien transsukupuolisten henkilöiden pakollisesta steriloinnista.

Ministerin ja erityisavustajan välillä tulee toki vallita täydellinen luottamus, eikä avustaja saa käyttää asemaansa väärin. Mutta miten uutinen otsikoitiin lehdissä?

Iltalehti: ”Ajoi miesten synnytyslakia selän takana – Ministerin avustaja erosi”

Helsingin Sanomat: ”IL: Guzenina-Richardsonin avustaja ajoi miesten synnyttämisen mahdollistavaa lakia”

Ilta-Sanomien ingressi:”Maria Guzenina-Richardsonin erityisavustaja ajoi aktiivisesti miesten synnytyksen mahdollistavaa lakia.”


Oliko tarkoitus huvittaa lukijoita? Että olipa kerrassaan typerä erityisavustaja – luuli että miehet saadaan synnyttämään, kunhan vain lakia muutetaan?

Tosiasiassa taustalla on varsin surullinen lain yksityiskohta. Se todellakin kaipaisi muutosta ja ansaitsisi huomiota, mutta asiallista sellaista. Voisi siitä tosin saada raflaavan otsikon vääntämättä itse asian sisältöä valheelliseksi: osaa kansalaisista voisi hyvinkin järkyttää, että Suomessa yhä pakkosteriloidaan ihmisiä.

Toki on sinänsä mielenkiintoinen tilanne, että mieheksi rekisteröity ihminen voisi kansissa ja papereissa olla merkitty lapsen äidiksi. Mutta tällaisia tilanteita on jo nyt – tosin lapsen saannin ja sukupuolen virallisen vaihtamisen järjestys on toinen. Byrokratian vaikeutuminen ei ole syy puuttua ihmisen lisääntymiskykyyn.

Yksittäiset ”miehet” ja ”naiset” eivät muutenkaan aina kanna sukupuolelleen tilastollisesti kuuluvia lisääntymiseen vaadittavia ominaisuuksia. Naiselta voi synnynnäisesti puuttua kohtu tai löytyä osittain kehittyneet kivekset. Miehen kiveksissä ei ehkä kypsy lainkaan siittiöitä.

Ei ole mitään lääketieteellistä tai sosiaalista syytä pakottaa transsukupuolista ihmistä luopumaan lisääntymiskyvystään. Osa joka tapauksessa haluaa steriloinnin muutenkin, esimerkiksi sukupuolenkorjausleikkauksen yhteydessä, osa ei muista syistä tule koskaan hyödyntämään lisääntymiskykyään.

Muuten ihmisoikeuksia ja yksilön vapautta päättää omasta ruumiistaan kunnioitetaan Suomessa steriloinnin osalta: meillä ei lisääntymiskyvystä pakoteta luopumaan, vaikka nainen käyttäisi huumeita raskausaikana, joisi lapselleen FA-syndrooman, käyttäisi lapsiaan seksuaalisesti hyväksi tai tappaisi heidät. Jopa seksuaalirikollisten kemialliseen kastraatioon, vapaaehtoiseenkin, suhtaudutaan varsin epäillen.

Hyvät toimittajat: Älkää pyrkikö kirjoittamaan hassuja otsikoita, vaan nostakaa näkyviin itse asia! Nostakaa se näkyviin varsinkin silloin, kun se sisältää epätasa-arvoa, ihmisoikeuksien loukkaamista ja ihmisten kärsimystä.

Kuten journalistin ohjeissa sanotaan: ”Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.”

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

”Mikä minua on tällä viikolla harmittanut? No ainakin lehtien tapa hakea huomiota nettiuutisilleen otsikoimalla ne mahdollisimman huomiota herättävästi. ”

Miksi vasta nyt? Tuohan on näet standardi-metodi.

Juttuhan oli otsikoitu aivan oikein. Joku ilmoittaa olevansa mies naisen kehossa ja vaatii yhteiskuntaa korjaamaan asian. Tämä lääketiteteellisiä voimavaroja vievä operaatio pitää perustua vakaaseen harkintaan, jota sterilointi edellyttää. Jos epäilee että asiaa tulisikin vielä kätilöopistolle niin koko homma kannattaa jättää tekemättä.
Meillä on jo totuttu MG-R:n ulostuloihin, joten kukaan ei epäillyt tätäkään.

Edes kehitysvammaisia ei steriloida Suomessa – transihmiset on tasan ainoa ryhmä, jotka siihen pakotetaan, jos haluavat elää henkisen sukupuolensa mukaisesti. Siis myös vaikkei edes leikkauttaisi genitaalejaan. Transsukupuolisuus ei vaikuta MITENKÄÄN henkilön kykyyn tomia vanhempana.

”Miesten synnytyslaki” on kyllä idioottimaisimpia ja harhaan johtavampia termejä joihin olen kuunaan törmännyt. Olen kyllä tiennyt tuosta pakkosterilaatiolaista jo kauan, mutta en tosiaankaan osannut yhdistää ”miesten synnytyslakia” tähän asiaan lukiessani ministerin avustajan erosta kertovaa juttua Hesarin nettisivuilta. Tökeröä itsekeksittyä termiä ei edes avattu mitenkään. Tosi törkeää juornalismia mielestäni.

”Pakkosteriloinnin lopettamista ajanut ministerin avustaja erosi” olisi mielestäni ollut yksi hyvä otsikkovaihtoehto. Suomessahan ei ole kuin yksi ihmisryhmä johon pakkosterilointi kohdistuu, joten otsikko ei johda väärille pojuille ja jos ei satu tietämään, keihin nämä pakkosteriloinnit kohdistuvat niin sen pitäisi selvitä heti jutun alussa.

Se on vähän miten sen ottaa. Miehet synnyttävät koko ajan palleissaan uutta elämää. Nainen saa munasolunsa jo kohdussa, geenit puoliksi isältä ja äidiltä. ”Munasolut kehittyvät jo sikiökautena tytön munasarjoissa. Syntyessään tytöllä on noin 2 miljoonaa munasolua. Suuri osa munasoluja surkastuu elämän aikana.” Mies luo uutta, nainen säilyttää. Kumpi oli ensin, luoja vai säilyttäjä?

Niin, pitäkää tytöt miehen palleista hyvää huolta, sieltä ne lapset alkaa.

Muilta osin hyvä kirjoitus, mutta koen tarpeelliseksi puuttua tapaan, jolla blogin pitäjä kirjoittaa ministerin entisestä erityisavustajasta.

Kirjoittaja osoittaa kykenevänsä tarkastelemaan kriittisesti lehtien tapaa tehtailla raflaavia otsikoita. Siksi olisi myös toivonut, että kirjoittaja olisi yhtälalla kyennyt myös näkemään sen läpi, ettei missään ministeriössä ole kenenkään mahdollista toimia yksin tai selän takana kenenkään tietämättä. Sen sijaan, että toistaisi itsestään selvänä tosiasiana peruspalveluministerin keltaiseen lehdistöön antamia täysin epäuskottavia lausuntoja, olisi voinut ulottaa kriittisen tarkastelun myös ministerin epäpätevään mediakäytökseen.

Olenko ainoa, joka ei kauhistellut itse asiaa vaan ainoastaan sitä, että ministeri raportoi hänen ja alaisensa välisistä asioista lööppilehdelle?

Nimimerkki ”Faktaa” kirjoittaa: ”Edes kehitysvammaisia ei steriloida Suomessa – transihmiset on tasan ainoa ryhmä, jotka siihen pakotetaan, jos haluavat elää henkisen sukupuolensa mukaisesti. ”

Olisiko tälle kehitysvammaisten (pakko)steriloimattomuutta koskevalle väitteelle tueksi jokin julkinen lähde? Uskon kyllä, että suurinta osaa kehitysvammaisista ei pakkosteriloida, mutta lakihan antaa tähän mahdollisuuden, kuten muut kommentoijat ovat tuoneet esille.

Raportissa ”Steriloinnit 2009” ei näköjään ole erikseen mainittu tahdosta riippumattomien (muun kuin asianomaisen itsensä hakemuksesta tehtyjen) sterilointien määrää. Raportista selviää kuitenkin, että kuusi sterilointia on tehty syynä rajoittunut kyky huolehtia lapsista, ja yksi perusteena ”kun on syytä otaksua, että hänen jälkeläisillään olisi tai heille kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika”

Vrt. steriloimislain kohta: ”Jos henkilö sairauden vuoksi on pysyvästi kykenemätön ymmärtämään steriloimisen merkityksen, siihen voidaan ryhtyä hänen laillisen edustajansa hakemuksesta 1 §:n 3, 5 ja 6 kohdan perusteella, jos painavat syyt puoltavat toimenpidettä. (6.4.2001/329) ”

Raportti: http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/TR02_11.pdf

Tiina kirjoittaa: ”Otsikot syöpyvät mieleen, ja suurimmasta osasta uutisia tulee joka tapauksessa netissä luettua vain otsikko.” Pekka ja Jussi komppaavat kommenteissa.

Minua hämmästyttää tässä otsikkokeskustelussa ihmeellinen massa ovat tyhmiä -ajattelu. Tämä on tapa nostaa itsensä ajattelijaksi yli jonkun nimettömän ja aivottoman yleisön, jonka puolesta tulee olla huolissaan. Alentuvaa holhoamista, sanon minä.

Jos jutusta pitää löytyä sisältö otsikolle, se tarkoittaa että molemmat (sekä otsikko että juttu) tulee ottaa huomioon. Otsikko ei ole tiivistelmä jutusta. Näin pelkän otsikon arvostelu irrallaan jutusta on turhaa toisten puolesta huolehtimista. Ja tässäkin esimerkissä otsikolle oli selvä kate jutussa: jos laki olisi muuttunut, mieheksi rekisteröidyn kansalaisen olisi biologisesti mahdollista tulla raskaaksi ja synnyttää lapsi.

Näkökulman valinta on sitä journalismia, jolla saadaan tämäkin juttu hauskaksi todellisen tasa-arvokeskustelun sijaan. Alentuvan otsikkomoitteen sijaan keskittyisin pelkästään tämän valinnan ruotimiseen. Otsikko seuraa näkökulman valinnasta. On eri asia, jos nettiotsikoinnin tapa pännii. Siitä voi valittaa sitten erikseen, kuten onkin tehty.

Otsikointi verkossa on muuttunut sellaiseksi että pyritään herättämään mielenkiinto kertomatta asiaa. Näin saadaan kävijä omalle sivutolle ja sitä kautta mainostuloja. Tämä siis siksi että uutisagregaatit ja sosiaalinen media ovat yhä suuremmassa roolissa kävijäliikenteen lähteinä. Ja jos otsikossa kerrotaan koko jutun sisältö, niin klikkaus saattaa jäädä saamatta.

Faktaa: ”Transsukupuolisuus ei vaikuta MITENKÄÄN henkilön kykyyn tomia vanhempana.” Onko tämä mutua vai löytyykö viite?

Kiinnostuin tutustumaan asiaan, ja laki sanoo seuraavaa:
”Steriloimislaki 24.4.1970/283

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § (31.1.1985/125)

Steriloimiseen voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen asianomaisen henkilön pyynnöstä ryhtyä:”

Mihin mahtaa perustua käsitys pakkosterilisaatiosta? Laissa sanotaan asianomaisen henkilön pyynnöstä.

”Mihin mahtaa perustua käsitys pakkosterilisaatiosta? Laissa sanotaan asianomaisen henkilön pyynnöstä.”

Tuollahan se ao. lainkohta steriloimislaista oli jo aiempaan viestiin lainattu. Kertauksen vuoksi:

”Jos henkilö sairauden vuoksi on pysyvästi kykenemätön ymmärtämään steriloimisen merkityksen, siihen voidaan ryhtyä hänen laillisen edustajansa hakemuksesta 1 §:n 3, 5 ja 6 kohdan perusteella, jos painavat syyt puoltavat toimenpidettä. (6.4.2001/329) ”

Nykyisen lain asiallinen sisältö näyttää yllättävän samalta kuin vuonna 1935 säädetyn lain, mikäli Kasvatus & Aika -julkaisun artikkeliin on uskominen:

”Suomessa 1935 säädetyn lain mukaan tahdosta riippumatta voitiin steriloida ”tylsämielinen (idiootti), vähämielinen (imbesilli) ja mielisairas, mikäli oli aihetta ”varoa, että sellainen vajaakelpoisuus periytyisi hänen jälkeläisiinsä, tai jos on todennäköistä, että hänen lapsensa jäisivät hänen tällaisen vajaakelpoisuutensa takia huoltoa vaille”. (Mattila 1999, 388.)”

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=61

Tilastoon tutustunut: minä ymmärrän pakolla ihan muuta kuin steriloitavan laillisen edustajan hakemusta. Sitäpaitsi, tämä keskustelu koskee 1 pykälän seitsemättä kohtaa, jota ei ole laillisen edustajan alaiseksi pantu.

Onhan tässä keskusteltu pakkosteriloinnista yleensä, niin trans-ihmisten kuin muidenkin.

Sanoilla saivartelu ei välttämättä ole kovin oleellista, mutta aina toki niin riemukasta, joten tehdäänpä niin. Jos ”trans-ihmisiä pakkosteriloidaan Suomessa” -väitettä tarkastelee, niin asiassa voi päätyä ainakin kahteen lopputulokseen:

* Kukaan ei pakota trans-ihmistä hakemaan väestörekisteritietojensa muutosta, joten steriloiminen rekisteritietojen muuttamisen edellytyksenä ei ole pakko

* Trans -ihmisen ihmisoikeuksiin kuuluu saada identiteettinsä mukainen sukupuoli merkittyä väestörekisteriin, joten sterilointi väestörekisteriin merkitsemisen edellytyksenä luo käytännössä sterilointipakon sellaiselle transihmiselle, joka on lisääntymiskykyinen ja joka haluaa toimia yhteiskunnassa identiteettinsä mukaisesti

Muuten, lisääntymiskyvyttömyyden osoittamisen lisäksi väestörekisterimerkinnän edellytyksenä on mahdollisen avioliiton päättäminen.

Nykylaki on toisessakin mielessä epätasa-arvoinen. Nykyään kun munasoluja ja siittiöitä voidaan ottaa talteen, käytännössä lisääntymiskyky on mahdollista säilyttää (ainakin niiden joilla on riittävästi rahaa käytettävissään sukusolujensa tallentamiseksi) ja silti esittää lain vaatima lääketieteellinen selvitys lisääntymiskyvyttömyydestä.

Missä laissa sanotaan, että väestörekisteritietojen muutos johtaa steriloimiseen trans-ihmisen osalta?
Kuten steriloimisasetus 24.5.1985/427 sanoo: Lupaa on haettava terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta omakätisesti allekirjoitetulla hakemuksella. (5.6.2008/395). Voi olla sanoilla saivartelua, mutta kehitysvammaistenkin sterilisaatioon tarvitaan vanhempien omakätinen hakemus. Epäilenpä, että moni vanhempi hakisi lapsensa sterilisaatiota ilman pakottavaa syytä. Ja siinäkin tapauksessa sterilisaatio voidaan suorittaa vain kahden lääkärin päätöksellä tai terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla.
Jos ei linkkiä löydy transseksuaalisten ihmisten pakkosterilisaatioon, niin en voi kuin ihmetellä taas tällaisen keskustelun avausta ja jatkumista. Tiina Raevaara, vastuu on sinun.

esalil: ”Missä laissa sanotaan, että väestörekisteritietojen muutos johtaa steriloimiseen trans-ihmisen osalta?”

Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta 28.6.2002/563

”1 §
Vahvistamisedellytykset

Henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietolaissa (507/1993) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän:

1) esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa sekä siitä, että hänet on steriloitu tai että hän muusta syystä on lisääntymiskyvytön;”

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020563

”Kuten steriloimisasetus 24.5.1985/427 sanoo: Lupaa on haettava terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta omakätisesti allekirjoitetulla hakemuksella. (5.6.2008/395). Voi olla sanoilla saivartelua, mutta kehitysvammaistenkin sterilisaatioon tarvitaan vanhempien omakätinen hakemus. Epäilenpä, että moni vanhempi hakisi lapsensa sterilisaatiota ilman pakottavaa syytä.”

Kysehän oli siitä, ovatko tahdosta riippumattomat sterilisaatiot Suomessa laillisia ja/tai vallitsevaa käytäntöä vai eivät. Lain perusteella ovat, tilastoista ei löytynyt varmaa selvyyttä asiaan minkä verran näitä tehdään vai tehdäänkö.

Kaikkien kehitysvammaisten laillisia edustajita eivät suinkaan välttämättä ole henkilön vanhemmat, joten väitteesi vanhempien hakemuksesta ei pidä paikkaansa. Ottamatta nyt kantaa siihen onko tilanne hyvä vai huono tai siihen millaisia perusteita mahdollisilla vanhemmilla tai muilla edustajilla sterilisaatiolle voi olla, on selvää, että Suomen nykyinen laki sallii kehitysvammaisten pakkosterilisaatiot, ts. sterilisaatiot asianomaisen omasta tahdosta riippumatta.

Tilastoon tutustunut: Löytyihän se viite, kiitos siitä. Mutta, mutta, ei siinäkään mitään pakkosterilisaatiosta puhuttu. Eli asia on edelleenkin transseksuaalin omassa päätäntävallassa. Lieköhän tässä oikeasti mitään ongelmaa? Onko mieheksi muutettuja transseksuaaleja, jotka kykenevät ja haluavat synnyttää?
Taidat nyt itse syyllistyä saivarteluun kehitysvammaisten osalta. Käytin aiemmassa viestissäni ”laillinen edustaja”-termiä. En edelleenkään usko, että vaikka se olisi muukin kuin vanhempi, kohtelu siitä muuttuisi. Jos saivarrellaan vielä lisää niin minulle pakkosterilisaatio merkitsee sitä, että joku kasvoton viranomainen yksinkertaisesti päättää, että henkilö steriloidaan. Ja se tapahtuu systemaattisesti ilman harkintaa, kun tietyt edellytykset täyttyvät. Kun se on oman tahdon varassa, tai sukulaisen tai muun laillisen edustajan harkinnassa ja vielä tarvitaan kahden lääkärin suostumus niin kai lähtökohta on se, että asiaa on monipuolisesti punnittu. Sivistyssanakirja ei antanut merkitystä pakkosterilisaatiolle.

Näitä luetaan juuri nyt