Mene metsään, älä pelkää sitä!

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Käyn metsässä lähes päivittäin, vuoden läpeensä. Jos joku kysyy, retkieni tarkoitus on koiran ulkoiluttaminen tai syksyllä sienien poimiminen.

Tosiasiassa käyn metsässä hoitamassa mielenterveyttäni. Puiden keskellä mieli rauhoittuu, ja toisaalta moni kinkkinen työongelma löytää ratkaisun kuin vahingossa, kun ajattelu on rentoutunutta ja vapaata.

Metsässä liikkumisen aiheuttama fyysinen rasitus hoitaa mieltä sekin. Ajan kuluessa minulle on käynyt aina vain selvemmäksi, että ”mielestä” ja ”ruumiista” puhuminen on ollut karhunpalvelus ihmiskunnalle. On vain yksi, ehyt ihminen, ja se ihminen saadaan voimaan hyvin muun muassa metsäkävelyillä ja salibandylla (ainakin minun tapauksessani).

Myös lapseni ovat tottuneet metsäretkiin. Moni tuttavani ihastelee sitä, että saan teinit suostuteltua metsään, mutta ei se ole ollut mikään ongelma. Olemme käyneet metsässä yhdessä aina.

Olen ajatellut, että tottuminen metsään ja metsässä liikkumiseen on lapselle lahja: ehkä metsästä tulee heillekin luonteva keino rentoutua ja lisätä hyvää oloa.