Mahdollinen hullu keskellä kirjoitustöitään
Kirjoitan vimmaisesti keskeneräistä romaanikäsikirjoitusta kohti loppua. Muuta mieleeni ei nyt juurikaan mahdu. Fiktiiviset henkilöt täyttävät ajatukseni ja hermostun, kun joudun keskeyttämään kirjoittamisen ja luotsaamaan arkea eteenpäin. Näen untakin kirjoittamisesta.
Vaikka luovan työn tekeminen muistuttaa ajoittain varmaankin jonkinlaista maniaa, pidän itseäni ihan tasapainoisena henkilönä. Selviän arjesta, huolehdin lapsistani, en ryve ahdistuksen syvyyksissä ainakaan kovin pitkiä aikoja kerrallaan.
Luovuuden ja mielenterveyden yhteyttä pohditaan silloin tällöin. Itsekin olen kirjoittanut aiheesta ainakin yhden blogauksen verran.
Yhteys on melkoisen selvä. Siteeraan lyhyesti aiempaa kirjoitustani: ”Eräässä kirjoittajilla tehdyssä tutkimuksessa kaikkiaan 80 prosenttia kärsi jonkinlaisista mielialahäiriöistä ja 30 prosentilla oli kaksisuuntainen mielialahäiriö. Molemmat luvut olivat selvästi korkeampia kuin kontrolliryhmässä. Palkittuja brittitaiteilijoita koskenut tutkimus osoitti, että 38 prosenttia oli hoidettu mielialahäiriöiden takia – näytelmäkirjailijoista jopa 63 prosenttia. Yhdysvaltalaisten naiskirjailijoiden joukosta löytyi selvästi enemmän masennusta, maniaa, paniikkihäiriötä, yleistynyttä ahdistushäiriötä ja päihteiden tai lääkkeiden väärinkäyttöä kuin verrokkiryhmästä.”
Lisätietoa aiheesta tulee jatkuvasti. Esimerkiksi juuri äskettäin hyväksyttiin suomalainen väitöskirja, jossa todettiin kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja vakavan masennuksen kulkevan samoissa geenimuodoissa kuin hyvän muistin ja älykkyyden.
LitReactor-kirjoittajasivustolla oli ihan mielenkiintoinen kirjoitus luovuuden ja hulluuden yhteydestä. Minun makuuni se korosti aavistuksen liian naiivisti jonkinlaista kirjailijamyyttiä, jonka mukaan tasainen elämä ei tuottaisi hyviä kirjailijoita. En tuohon oikein osaa uskoa. ”Being a storyteller requires you to truly live, to go out on the edge, to deal with the pain when it comes, to fight through the sadness, to embrace the joy, and to come out the other side with amazing stories to tell.”
Toki hyvä kirjailija kykenee tuntemaan tai ainakin eläytymään syvästi ja ymmärtämään ihmismieltä myös jollain hyvin raadollisella tavalla.
Nyt kuitenkin painun takaisin käsikirjoitukseni pariin ja yritän pysytellä tervejärkisten kirjoissa.