Maan elämä voi olla jo Marsissa
Kuinka todennäköistä on, että ihminen levittää vahingossa Maapallon eliöitä Marsiin?
New Scientist -lehti on sitä mieltä, että olemme jo hyvinkin saattaneet kontaminoida punaisen naapuriplaneettamme. Vaikka Marsiin lennätettävät laitteet käyvät läpi tarkat sterilointitoimenpiteet, bakteereille avaruusmatkasta selviäminen ei välttämättä ole ongelma. Jopa monisoluiset eliöt saattavat selvitä jonkin aikaa avaruudessa.
Virheitäkin sattuu: esimerkiksi Curiosity-mönkijän puhdistus ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan.
Samalla kun ihminen etsii kiihkeästi Maan ulkopuolista elämää, Maan elämää ei ole haluttu vahingossakaan levittää muille taivaankappaleille.
Kontaminaation pelolle on ollut useita syitä. Maan elämä voi tuhota vieraan elämän tai jollain yllättävällä tavalla sekoittua siihen, mutta esimerkiksi Marsiin tahattomasti siirtyneet eliöt saattaisivat ennen kaikkea vaikeuttaa planeetan oman mahdollisen elämän löytymistä.
Jos Marsissa on tai on joskus ollut alkeellista elämää, kotiplaneetaltamme siirtyneet elämänmuodot saattaisivat niin sanotusti sotkea jäljet.
New Scientistin jutussa muutamat tutkijat ottavat asiaan kuitenkin hieman yllättävän kannan. He nimittäin kritisoivat jälkimmäistä argumenttia.
Ylenmääräinen varovaisuus ei ole ilmaista: se hidastaa elämän etsimistä Maan ulkopuolelta ja tekee etsimisen järjettömän kalliiksi. Siksi pidemmän päälle varovaisuusperiaate tosiasiassa vaikeuttaa elämänmuotojen löytymistä muualta maailmankaikkeudesta.
Lisäksi sääntöjä voi olla vaikea valvoa. Valtiot ovat sitoutuneet varovaisuusperiaatteeseen, mutta kuinka käy sitten, kun yksityiset yritykset alkavat lentää lähitaivaankappaleille?
Siksi nimenomaan Marsin kohdalla voisi olla järkevää lipsua varovaisuusperiaatteesta. Ehkä kannattaisikin panostaa tutkimuksen nopeuteen ja laajuuteen sekä toisaalta ottaa huomioon se, että Maan elämää saattaa olla jo siirtynyt planeetalle.
Joka tapauksessa tunnemme oman elämämme niin hyvin, ettei meillä käytännössä pitäisi olla vaikeuksia selvittää, mikä on ”meidän” ja mikä marsilaisten.
Suurempia käytännön ongelmia mahdollinen kontaminaatio aiheuttaa elämän jälkien tunnistamisessa: nyt Marsista on etsitty lähinnä erilaisia elämälle tunnusomaisia kemiallisia merkkejä, ja sellaisia saattaisi aiheuttaa myös Maasta levinnyt elämä. Mutta varsinaisia elämänmuotoja ei olisi vaikeata erottaa toisistaan.
Joka tapauksessa New Scientist muistuttaa, että muualla maailmankaikkeudessa varovaisuudesta ei kannata lipsua. Esimerkiksi Jupiterin kuu Europa (joka on minun lempiehdokkaani ekstraterrestriaalisen elämän tyyssijaksi) olisi eri tavalla herkkä kontaminaatiolle kuin Mars. Jään peittämässä sulassa vedessä Maan elämä saattaisi päästä aivan eri tavalla lisääntymään ja uhkaamaan kotoperäistä elämää kuin Marsissa.
”Maan ulkopuolisen elämän löytymättä jäämistä kauheampaa olisi, että elämää löytyisi vasta sitten, kun olisimme ensin tuhonneet sen”, muistuttaa New Scientist. Olen samaa mieltä.