Lisää metallimusiikin vaarallisuudesta

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vanhan ja vähän uudemmankin heavyn kuuntelun lomassa tajuntaani tunkeutuu hälyttävä tutkimustulos: Metallimusiikki voi pilata elämän!

Sammutan iTunesin välittömästi.

”Melbournen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan metallimusiikki aiheuttaa nuorille muun muassa masennusta”, sanotaan YleX:n nettisivuilla – siellä uutinen varmasti tavoittaakin suuremman osan kohderyhmästä kuin se tavoittaisi vaikkapa, hmm, Radio Dein nettisivulla.

On syytäkin, että uutinen luetaan: jos metallimusiikki tosiaan pilaa elämän muutenkin kuin pää- ja niskavammojen kautta, asiasta pitäisi kertoa vähintäänkin levyihin liimattavilla varoitustarroilla.

Klikkaan itseni Melbournen yliopiston sivuille. Ehkäpä sitä kautta löytyy alkuperäinen tutkimus. Ei kuitenkaan löydy, sillä kysymyksessä olivat ilmeisesti vasta alustavat tulokset, eikä varsinaista julkaisua tutkimuksesta vielä ole olemassa.

Mutta kas, tutkimuksen tulos vaikuttaa hieman erilaiselta kuin olin luullut: ”Young people at risk of depression are more likely to listen habitually and repetitively to heavy metal music”.

Toisin sanoen nuoret, joilla on alttius sairastua masennukseen, kuuntelevat hevimetallia jatkuvalla syötöllä muita nuoria useammin. Yhden ja saman hevikappaleen soittaminen uudestaan ja uudestaan olisi siten pikemminkin oire orastavasta masennuksesta, ei sen syy. Minä voisin siis jatkaa Black Sabbathin kuuntelua ilman, että elämäni menee pilalle ja mieleni sairastuu.

Onko sillä nyt niin väliä miten uutisoidaan?

Tutkimuksen tehnyt musiikkiterapian lehtori Katrina McFerran on kuitenkin huolissaan. Nuoret saattavat nimittäin kuunnella musiikkia jopa kahdeksan tuntia päivässä. Sehän kuulostaa toki pahalta. Ei ennen vanhaan.

McFerran on kehittelemässä jonkinlaista ennustavaa järjestelmää, jossa hälyttävät tapaukset voitaisiin poimia nuorten joukosta ennen kuin esimerkiksi käytösongelmia alkaa esiintyä. Suurin osa nuorista kuuntelee hänen mielestään musiikkia hyvällä tavalla – he etsivät siitä mielialaa nostattavia tunnelmia tai kannustetta urheilusuorituksiin.

Mutta mahdolliset masentujat toimivat väärin: he kuuntelevat metallimusiikkia ”negatiivisella tavalla”. ”Yhtä kappaletta tai albumia kerta toisensa jälkeen kuuntelemalla he eristävät itsensä tai pakenevat todellisuutta”, McFerran sanoo. ”Jos vastaava käytös jatkuu ja jatkuu, se voi tarkoittaa, että nuori kärsii masennuksesta tai ahdistuksesta ja voi viitata jopa itsemurhataipumuksiin.”

McFerranin mielestä vanhempien pitäisi tarkkailla teini-ikäisten lastensa kuuntelutottumuksia ja esimerkiksi kysellä, millaisia tuntemuksia tietty musiikki heissä aiheuttaa. Tsemppiä vain vanhemmille tähän tehtävään!

Minä kuuntelen sillä aikaa toistuvasti mm. tätä:

P.S. En yritä mitätöidä alkuperäistä tutkimusta enkä aiheen tärkeyttä. Tietenkin esimerkiksi muutokset nuoren käytöksessä tulee ottaa vakavasti. Uutisoinnissa voisi kuitenkin harrastaa tarkkuutta.