Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Lisää luettavaa teineille!

Blogit Tarinoita tieteestä 20.11.2012 10:06
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Facebookissa on viime päivinä jaettu ahkerasti yläasteikäisen tytön kirjoitusta Tuntemattomasta sotilaasta. Kirja oli kuulunut koulun ”pakkoluettaviin”, ja bloginpitäjä kuvailee sitä esimerkiksi näin: ”Kirjan ensimmäiset 100 sivua on täyttä bullshittiä. Ei tapahdu mitään. Ainoastaan istutaan ja puhutaan ’affenista’. Sen jälkeen seuraavat 200 sivua on taistelua kentällä okei. Ja viimeiset sata sivua Hra. Linna tappaa hahmoja minkä kerkeää. Kuka saa sirpaleesta naamaan, kuka menettää jalkansa, kuka löytyy alusvaatteisltaan ojasta…?

Kirjoitus oli kieli poskessa tehty, erittäin hauska ja kirvoitti sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua siitä, millaisia kirjoja koulussa on pitänyt lukea ja mitä itse kukin on niistä saanut irti.

Yläasteen ja lukion äidinkielentunneilla luettiinkin varsin paljon. Luetut kirjat olivat oppimateriaalia siinä missä varsinainen oppikirjakin. Itse muistan ”pakkoluettavien” joukosta ainakin sellaiset teokset kuin Seitsemän veljestä, Tehtaan varjossa, Punainen viiva, Helkavirsiä, Kalevala (tosin kai jonkinlainen lyhennetty versio), Hurskas kurjuus ja Nummisuutarit. Klassikoita kaikki.

Nuoren blogistin innoittamana ryhdyin pohtimaan, miksei koulussa pakkoluetuteta tietokirjallisuutta. Miksei vaikkapa biologian, maantiedon, historian tai filosofian oppimääriin kuuluu kansantajuista tietokirjallisuutta tai tieteenalan klassikoita?

Lukeminen kannattaa aina. Vaikka osa asiatiedosta menisi niin sanotusti yli hilseen, tietoon olisi hyvä tutustua muutenkin kuin oppikirjojen niukan ja taloudellisen ilmaisun kautta. Tiedon sisäistäminen ja aiheesta innostuminen vaativat aikaa ja tilaa, joihin ei oppitunneilla ole mahdollisuutta.

Tietokirjallisuutta luetaan Suomessa valitettavan vähän. Hakuteokset ja kuvakirjat kyllä menestyvät, mutta nimenomaan ”kirjallista” tietokirjallisuutta meillä luetaan valitettavan vähän. Sängynvieruslukemiseksi päätyvät romaanit, eivät tietokirjat, vaikka ne olisivat yhtä vetäviä ja hyvin kirjoitettuja kuin onnistunut kaunokirjallisuuskin.

Lisää pakkolukemista kouluihin!