Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Kun ulkoluvun kauheus peittoaa korkeakoulujen autonomian

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 28.5.2016 12:29
Korkeakoulujen pääsykokeista keskustellaan edelleen. Suunta tuntuu nyt vahvasti olevan se, että ainakin suurimmasta osasta kokeita ollaan luopumassa. Tätä on vahvasti puoltanut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. En tässä kirjoituksessa ota varsinaisesti kantaa pääsykokeiden tarpeellisuuteen, mutt...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Kirjoituksensa lopussa kirjoittaja törmäsi ongelman ytimeen. Poliitikot sanelevat asioita, joista heillä itsellään ei näytä olevan kummoistakaan käsitystä. Nykyinen opetus- ja kulttuuriministeri on ottanut entistä kovemman linjan. Vaikka yliopistot ovat autonomisia, ne ovat rahan jakajan lähes täydellisessä käskyvallassa. Leikkauslinjan ja kilpailutilanteen vallitessa yliopistoilla ei kirjaimellisesti ole varaa joutua ministerin kanssa kiistoihin.

Näin on ajauduttu omituiseen tilanteeseen, jossa koko koulutusjärjestelmäämme ”kehitetään” huiskimalla ja kiristämällä ilman kokonaisnäkemystä ja siitä johdettua selkeää päämäärää. Kaiken kukkuraksi tässä on vielä kilpailuttaminenkin mukana. Ollaan siis ajopuutilanteessa, jossa nimenomaan ministerillä on pallo hukassa.

Nyt olisi korkea aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tunnustaa, ettei poliittisella ymmärryksellä saada Suomen yliopistoja raiteilleen vaan siihen on käytettävä oikeita asiantuntijoita. Muuten ministeri Grahn-Laasosta uhkaa Kataisen kohtalo suomalaisen yhteiskunnan suurena uudistajana.

Tätä kaikkea ole ihmetellyt minäkin.

Kaiken lisäksi monivalintakoe ei edes testaa ulkoaoppimista sen enempää kuin esseekään. Tai ainakin sen voi rakentaa myös niin, että tehtävät edellyttävät tiedon soveltamista. Esim. kasvatustieteelliseen pyrkivien kirjallinen Vakava-koe on ainakin valtaosiltaan tällainen.

Motiivina ei ole mikään muu kuin raha. Vaikka rikkaiden lasten käyttämät preppauskurssin järjestäjät marisevatkin, heille avautuvat uudet markkinat nuorempien lukiolaisten kohdalla, koska yhä aikaisemmin pitäisi lyödä lukkoon miksi isona aikoo, ja siitä ei hyvä seuraa.

Tällainen kehitys on vain mekaaninen ja rationaalinen, sillä ei ole mitään tekemistä elämän, työn ja ihmisenä olemisen tarkoituksen kanssa.

Nykyhallinnolla ei nähtävästi ole mitään käsitystä elämästä, työstä ja ihmisenä olemisen tarkoituksesta.

Ainakin TKK:lle aikoinaan huomioitiin ylioppilaskirjoituksen tulokset ja pistemäärät matematiikassa ja fysiikassa, ja puolet pisteistä saattoi saada jo lukiotodistuksen perusteella. Eiköhän se vieläkin ole niin. Sitten pääsykoe oli siihen päälle jonkinlainen älykkyystesti. Näin minä sen koin ja systeemi oli hyvä. Jos valinta nyt tehtäisiin pelkästään ylioppilastutkinnon perusteella, niin matematiikan ja fysiikan tasoa pitäisi nykylukiossa nostaa huomattavasti. Nykyisellään lukion matematiikan ja fysiikan voi suorittaa hyvillä arvosanoilla vaikka ei paljoa kykyjä olisikaan, riittää kun opettelee vain mekaanisesti tietyt asiat.

Korkeakoulut antanevat liikaa määräysvaltaa poliitikoille osin siksi, että ”fantastisen” yliopistouudistuksen jäljiltä korkeakoulujen operatiivinen johto ei ole enää mitenkään vastuussa teoistaan yliopistoyhteisön suuntaan. On epäselvää, kenelle se on vastuussa, mutta elinkeinoelämä ja opetusministeriö vaikuttavat hyviltä kandidaateilta.