Kun pätemättömät tiedejulkkikset hölöttävät mediassa

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Valtio-opin professori Matti Wiberg hyökkäsi viikonloppuna blogissaan ”asiantuntijalausuntoja suoltavien moottoriturpien” kimppuun. Kirjoituksen sävy oli huomattavan katkera ja kaunainen.

Matti Wibergin mielestä todelliset asiantuntija-tutkijat eivät pääse ääneen mediassa, koska tilan vievät “hölöttäjät”.

Hän ei mainitse nimeltä ketään, mutta esimerkeiksi hölöttäjistä hän nostaa Ulkopoliittisen instituutin, Aleksanteri-instituutin ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat. Eduskuntatutkimuksen keskuksen Mari K. Niemi vastasikin jo Wibergille omalta osaltaan.

Wibergin mainitsemien laitosten ”tiedejulkkiksilta” puuttuvat hänen mukaansa kovat akateemiset näytöt eli vertaisarvioidut artikkelit kansainvälisissä politiikan tutkimuksen tiedejulkaisuissa. Julkaisut ovat hänen mielestään vaatimattomia projektijulkaisuja tai laitossarjojen artikkeleita. Wiberg kaipaisi julkkiksille lisää myös valtio-opin opintoja. 

Korkeakouluissa on viime vuodet keskusteltu aiempaa ahkerammin siitä, onko tieteentekijällä velvollisuus esiintyä julkisuudessa ja vaikuttaa yhteiskuntaan muutenkin kuin pelkän tieteenteon itsensä kautta.  Lainsäädännön kanta kuuluu, että on. Korkeakoulujen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu opetuksen ja tutkimisen lisäksi nykyään myös vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa. Siihen yliopistot ovat rohkaisseet tutkijoitaan kurssittamalla, kouluttamalla ja puhumalla.