Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Kumpi oli ensin, dino vai höyhen?

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 3.7.2012 18:54

Kukaan ei enää kohta usko, että dinosaurukset näyttivät sellaisilta kuin Jurassic Parkissa. ”Uskomaton” löytö ja sitä seurannut tutkijan ”outo” väite (adjektiivit olen lainannut Iltalehdestä) muuttavat käsitystä dinoista – tai vahvistavat sen, mitä monet ovat jo arvelleet.

Arvostetussa PNAS-tiedelehdessä julkaistiin juuri artikkeli baijerilaisesta kalkkikivikerrostumasta löydetystä Sciurumimus albersdoerferi -fossiilista.

Kyseinen petodinosaurus eli noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Se oli pituudeltaan vain 70-senttinen ja käytti ravinnokseen muun muassa hyönteisiä. Dinosauruksella on fossiilin perusteella ollut höyhenpeite.

Vaikka höyhenpeite dinosauruksella ei ole sinänsä uusi asia, Sciurumimus sijoittuu sukupuussa eri kohtaan kuin aiemmat varmasti höyhenpeitteiset dinot. Mitä lähempää puun tyveä sulkapeite löydetään, sitä todennäköisempää on, että ominaisuus oli hyvin laajalle levinnyt dinosaurusten joukossa.

Sciurumimus albersdoerferi kuului teropodeihin, kahdella jalalla liikkuviin lihansyöjädinosauruksiin. Teropodeilta on aiemminkin löytynyt sulkapeitteitä, mutta vain coelurosaurusten ryhmästä – siihen kuuluvat esimerkiksi Tyrannosaurus rex, Deinonychus sekä linnut. Ensimmäisen höyhenellisen dinosauruksen löydyttyä vuonna 1996 ominaisuus on löytynyt kaikkiaan yli 30 eri dinosaurustyypiltä.

Sciurumimus ei kuulu coelurosauruksiin. Se sijoittuu sukupuussa paljon lähemmäksi teropodien haaran alkukohtaa kuin coelurosaurukset. Siksi arveltua suuremmalla osalla haaran lajeista on voinut olla sulkapeite. Uusi löytö viittaa jopa siihen, että kaikki petodinosaurukset olisivat kantaneet höyheniä.

Voi olla niinkin, että kaikki dinosaurukset ovat olleet höyhenien peitossa. Myös lihansyöjädinosaurusten joukon ulkopuolelta, sukupuun siitä kulmasta, joka on oikeastaan kaikkein kauimpana linnuista, on löytynyt jälkiä höyhenpeitteestä. Psittacosaurus ja Tianyulong olivat ehkä sulkien peitossa, samoin lentokykyiset pterosaurukset, jotka ovat dinosaurusten lähimpiä sukulaisia. Höyhenet ovat siis ehkä vanhempia kuin dinosaurukset itse.

Aivan nykyisten lintujen pitkien sulkien kaltaisia ainakaan Sciurumimusilla ei vielä esiintynyt. Kyse oli pikemminkin ”protohöyhenistä”, samankaltaisista kuin linnunpoikasilla. Protohöyheniä voi käydä vilkuilemassa vaikkapa virolaiselta sääksenpesältä – tämä onkin hyvä tilaisuus linkittää jälleen kerran tämän kesän lempisivuni.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Kiitos, ettei tarvitse lukea iltalehtien versioita tästä uutisesta.

Käytännössä ovat höyheniä, eivätkä sulkia. Sulat ovat niitä erikoistuneita ”pitkiä höyheniä”, joita linnut tarvitsevat lentämiseen.

Höyhenpeite viittaa tasalämpöisyyteen. Kuten dinojen perillisillä, linnuilla.

Toivottavasti ei, mutta tuolle pienimmälle voi siellä pesällä käydä vähän huonosti.

Näitä luetaan juuri nyt