Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Kukat kukkivat vain Darwinin haudalla

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 4.1.2012 20:00

Biologian sanakirja (toim. Rauno Tirri ym., Otava 1995), johon olen ennenkin viitannut, on minulle kovin tärkeä kirja.

D-kirjaimen kohdalta löytyy muun muassa tällainen kohta:

darwinismi, Darwinism, englantilaisen Charles Darwinin (1809-82) julkaisema evoluutioteoria (1859), jonka ydinajatuksena on kelpoisimpien (-> kelpoisuus) muunnosten elossa säilyminen olemassaolon taistelussa. Darwinismin perusperiaatteet ovat muuntelun periaate, periytymisen periaate ja valinnan periaate. Nämä ehdot ovat -> evoluution välttämättömät ja riittävät ehdot. Muuntelun periaatteen mukaan kaikki luonnon populaatiot ovat muuntelevia. Periytymisen periaatteen mukaan tämä muuntelu periytyy ainakin osaksi jälkeläisille. Valinnan periaatteen mukaan sopeutuneimmat muunnokset säilyvät parhaiten hengissä olemassaolon taistelussa, mistä seuraa sopeutuneisuuden kasvu -> populaatiossa. Tämän tapahtumaketjun Darwin katsoi johtavan vähitellen uusien lajien muodostumiseen.


Antakaa siis Darwin-paralle rauha, viimeinkin! Hän ei sanonut, että vahvimmat ja rikkaimmat voittavat tai että huono-osaisia ihmisiä ei pidä auttaa, eikä evoluutioteorialla ole mitään tekemistä esimerkiksi terrorismin kanssa. Darwinin teoria sotketaan milloin mihinkin poliittiseen kinaan, ja sitä käytetään puolustamaan tai vastustamaan ideologioita, jotka eivät ole sille edes analogisia. He, jotka darwinismi-sanaa näissä yhteyksissä käyttävät, vaikuttavat myös tuntevan evoluutioteorian periaatteet kaikkein huonoimmin.

Darwin oli toki aikansa lapsi, eivätkä kaikki hänen näkemyksensä olisi enää poliittisesti korrekteja (puhumattakaan siitä, että moni sen aikainen käsitys on jo osoitettu vääräksi). Mutta kannattaa muistaa, että evoluutioteoria kertoo eliölajien synnystä ja muuttumisesta, ei muusta.

Darvinismi voi toki olla jotain ihan muuta. Läppä kenties?

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Tämä on selvää:
”Valinnan periaatteen mukaan sopeutuneimmat muunnokset säilyvät parhaiten hengissä olemassaolon taistelussa, mistä seuraa sopeutuneisuuden kasvu -> populaatiossa.”

Mutta tämän johtopäätöksen tekeminen edellisestä onkin kiistanalaista:
”Tämän tapahtumaketjun Darwin katsoi johtavan vähitellen uusien lajien muodostumiseen.”

Politiikan ja darvinismin hämmentäminen keskenään on jokseenkin naurettavaa. Lajien Synty -kirja jossa Darwin ajatuksiaan esitteli kirjoitettiin suurelta osin kirjoittajan Galapagossaarilla tekemien havaintojen pohjalta. Kyseinen saariryhmä on edelleen tunnettu nimenomaan ihmisen lähes täydellisestä poissaolosta. Ihminen politikoi, sotii ja rakentelee aasinsiltoja, joten Darwin teki viisaasti eristäessään niinkiin hankalan eläimen tutkimuksistaan jo alussa. Sama valinta saattaisi olla viisautta edelleen.

antikythera, jaaha! Piti kumminkin kreationistien työntää päänsä tällekin keskustelupalstalle :). Väitteesi voisi olla aiheellinen 1800 -luvulla, mutta nykyaikana kun on havaittu evoluution aiheuttaman lajiutumista.

Luulen että tällä nyt puheissa käytetyllä darwinismilla tarkoitetaan ns.sosiaalidarwinismia, joka oli hyvin vahva yhteiskunnallinen näkemys viime ja edellisvuosisadalla. Varmasti monet haluasivat mahdollisimman nopeasti unohtaa sen, mutta valitettavasti kerran valloilleen päästettyä ”henkeä” on mahdotonta enää saada takaisin ”pulloon” (jos nyt tiedeblogissa sallitaan tällainen uskonnollinen kuvakieli).

Sori Larty, mutta en millään vain ole tullut evouskoon, vaikka olen yrittänyt. Tökkii heti tuon pyhä kirjan nimi: Lajien synty luonnollisen valinnan vaikutuksesta.

antikythera device: ”…mutta en millään vain ole tullut evouskoon…”

no pysy sitten poissa kaikista tieteeseen liittyvistä keskusteluista, keskity uskontoon.

Erikoiskäyttöön kehitetyt termit leviävät arkikäyttöön, jos ne tiivistävät jonkin mutkikkaamman asian tai idean näppärästi. Sen takia käsitteet voivat lopulta hieman muuttua tai korruptoitua.

Matkapuhelinbisneksessäkin joku talousbiologi keksi ottaa käyttöön termin ekosysteemi (tai ekosysteemien sodan). Markkinoinnin ja powerpointesitysten ’loistoa’ pyritään lisäämään kopioimalla mainoslauseisiin hienolta kuulostavia termejä, joita kopioijat eivät aina edes ymmärrä. Tuotteilla voi olla copyright-merkki, mutta eri tieteenalojen termistöltä se tuntuu puuttuvan.

”(Kommentti entisajan phlogiston-teoriasta sopii myös evoluutioteoriaan:) Kemistit ovat tehneet phlogistonista ympäripyöreän periaatteen, jota ei määritellä kunnolla ja joka sopii kaikkiin siltä vaadittuihin selityksiin. Joskus sillä on massaa, joskus ei; joskus se on vapaata tulta, joskus tuli yhdistyy maan kanssa; joskus se läpäisee astian rakoset, joskus ne ovat sille läpäisemättömiä. Se selittää välittömästi kaustisuuden ja ei-kaustisuuden, läpinäkyvyyden ja himmeyden, värin ja värien puutteen. Se on todellinen Proteus joka muuttaa muotoaan joka hetki!”
-Lavoisier

Olisikohan Al-Kemistillä mitään konkreettista ja täsmällistä kritiikkiä evoluutioteoriaan kohtaan?

Tieteellisiä teorioita saa kritisoida, mutta se tulee tehdä tieteellisesti. (Ainakin jos haluaa, että sitä kukaan ottaa vakavasti.)

Koska itse ymmärrän parhaiten matematiikan kieltä, riittänee seuraava sitaatti Afrikkalaiselle ihmisapinalle:

Chandra Wickramasinghe, joka toimii soveltavan matematiikan ja tähtitieteen professorina Cardiffissa, Walesissa, huomauttaa:

”Todennäköisyys elämän muodostumiselle elottomasta aineesta on yhden suhde lukuun, jossa on 40 000 nollaa… Se on tarpeeksi suuri hautaamaan Darwinin ja koko evoluutioteorian. Ei ollut mitään alkukeitosta, ei tällä planeetalla eikä millään toisella, ja jos elämän alku ei ollut sattumanvarainen, sen täytyi olla tarkoituksellisen älyn tuote.”

Chandra Wickramasinghe käyttää väärää matemaattista mallia, joten hänen lopputulemansakin on väärä.

Elämän syntyminen ei ole epätodennäköistä vaan varmaa, jos avaruus on edes karkeasti homogeeninen, isotrooppinen ja avoin.

A-haa. Vanha kunnon epätodennäköisyysargumentti. Epätodennäköisyys ei tarkoita mahdottomuutta.

Tiesit kai, että ”elämän muodostuminen elottomasta aineesta” ei varsinaisesti liity evoluutioteoriaan?

Siinä on kyse abiogeneesistä, tai suomeksi alkusynnystä.

Toki sen elämän täytyy ensin jotenkin syntyä, jotta se voi kehittyä ja monimuotoistua.

Abiogeneesin epätodennäköisyyttä on käsitelty mm. täällä:

http://www.talkorigins.org/faqs/abioprob/abioprob.html

(Joku voisi sanoa, että ”puolueellinen lähde”.)

Wickramasinghe (samaten kuin kollegansa Fred Hoyle) on (oli) käsittääkseni lähinnä panspermian kannalla, eli siis elämä olisi syntynyt avaruudessa, mutta kumpikaan ei kai kiistä sitä, etteikö se olisi kehittynyt maapallolle saavuttuaan evoluutioteorian mukaisesti.

Virke ”Jos elämän alku ei ollut sattumanvarainen, sen täytyi olla tarkoituksellisen älyn tuote” ei oikeastaan sano mitään, mikä ei olisi itsestään selvää jo muutenkin. Joko se on sattumanvarainen, tai sitten ei. Jos se oli sattumanvarainen, se ei ollut tarkoituksellisen älyn tuote.

Jos seepran karva voi olla joko musta, tai valkoinen, se on joko musta, tai valkoinen. Jos se ei ole musta, niin se on valkoinen.

Mutta tässähän oli nyt puhe evoluutiosta, eikä abiogeneesistä. Yllättäen(?) taas eksyttiin aiheesta.

Al-Kemistin lainaus muistuttaa muodoltaan muuten runsaasti helluntailaisten ja jehovan todistelijoiden viljelemiä anekdoottisia lausuntoja. ”Asia on näin, koska fysiikan nobelisti Richard Feynman niin totesi.”

Tiede ei toimi niin.

”Elämän syntyminen ei ole epätodennäköistä vaan varmaa, jos avaruus on edes karkeasti homogeeninen, isotrooppinen ja avoin.”

Tuo julkilausuma on kyllä annettu kusiaisen valtuuksilla Huovista lainatakseni!

Tiina rajoittaa mielestäni aivan tarpeettomasti evoluutioteorian kattavuutta. ”Evoluutioteoria kertoo eliölajien synnystä ja muuttumisesta, ei muusta” päti Darwinin aikaan, mutta ei enää.

Täsmälleen samoja perusperiaatteita kuin siteeratun sanakirjan darwinismin määritelmässä tietokonesimulaatioin toteutetussa keinotekoisessa evoluutiossa. Simulointien yhtedyessä metodeja kutsutaan yleisesti geneettisiksi algoritmeiksi, ja ne ovat eräs stokastisten optimointimenetelmien ryhmä. Geneettisiä algoritmeja käytetään mitä vaihtelevemmissa optimointiongelmissa, elektronisten piirien suunnittelusta klassiseen ”travelling salesman” ongelmaan, aerodynaamisessa optimoinnissa, antennisuunnittelussa ja tietysti matemaattisen biologian tutkimuksessa. Geneettiset algoritmit ovat tunnetttuja siitä, että ne voivat tuottaa ratkaisuja, joita ”älykäs suunnittelija”, eli insinööri, ei olisi ikinä tullut ajatelleeksi.

Evoluutiota voi omin silmin seurata paitsi koeputkista (esim bakteerien antibioottiresistenssin kehittyminen) niin myös tietokoneen näytöltä. Ohessa linkki klassikkosovellukseen, jonka aloittelevienkin harrastajaohjelmoija voi itse toteuttaa.

http://www.youtube.com/watch?v=Fp9kzoAxsA4

”Tuo julkilausuma on kyllä annettu kusiaisen valtuuksilla Huovista lainatakseni!”

No ei, mikäli maailmankaikkeus on ääretön ja samanlainen kaikkialla, pienikin todennäköisyys per tilavuusyksikkö tarkoittaa varmaa elämän syntyä jossain.

Toisaalta on vähän tyhmää puhua todennäköisyydestä, koska tiedämme joka tapauksessa että elämää on. Tieteellisen lähestymistavan perusteella elämän syntyminen on siis selvästi enemmän kuin mahdollista.

Tästä on jauhettu sen verran paljon että jääköön tähän tällä kertaa.

aves: ”Tiina rajoittaa mielestäni aivan tarpeettomasti evoluutioteorian kattavuutta.”

No ”evoluutioteorialla” tarkoitetaan nimenomaan biologista evoluutiota, eikä sitä mukailevia, soveltavia tuotekehitysprosesseja tms. joissa ei esim. luonnonvalinnalla ole mitään roolia.

Näitä luetaan juuri nyt