Koirasusibisnekseen liittyy kaikenlaisia vääryyksiä
Yleisradio kertoi eilen poikkeuksellisesta rikostutkinnasta: poliisi tutkii, onko Kanta-Hämeessä asuva nainen syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen sekä luonnonsuojelurikokseen. Hänen epäillään hankkineen luonnonvaraisia susia tarkoituksena käyttää niitä koirasusien kasvattamiseen.
Kotietsinnän yhteydessä löydettiin kolme sutta, joista osaa pidettiin ulkosaunassa naisen tuttavien luona. Kaikki sudet olivat niin huonokuntoisia, että ne jouduttiin lopettamaan. Lisäksi naisen luota löytyi kaikkiaan kuusikymmentä erirotuista koiraa, joita on pidetty huonoissa oloissa. Koirasusia epäilty on kasvattanut vuosien ajan.
Toistaiseksi on epäselvää, onko nainen salakuljettanut sudet esimerkiksi Venäjältä vai onko ne pyydystetty Suomen luonnosta. Tähän saadaan epäilemättä vastaus rikostutkinnassa, ja toivon, että se myös kerrotaan julkisuuteen.
Olen ennenkin kirjoittanut koirasusista, bloggauksen voi lukea tästä linkistä. On koiraharrastajia, jotka haluavat koiriinsa suden piirteitä, ja siksi sudennäköiset koirat sekä ne muutamat koirarodut, joiden jalostukseen on käytetty susia, jaksavat viehättää monia.
On ymmärrettävää, että susi herättää ihailua. Itsekin ihailen niitä, ja vaikka yhteiskuntana olemme varsin susikielteisiä, susia suositaan mainoksissa, urheilujoukkuiden nimissä, vertauksissa, luontokuvissa, maabrändissä ynnä muussa. Susi edustaa meille voimaa, oveluutta, älyä, laumahenkeä, villiä luontoa ja kesyttämättömyyttä.
Nyt jo edesmenneessä saksanpaimenkoirassani oli kieltämättä kaunista sen susimainen ulkomuoto, koiraeläimen nopea ja voimakas perusmalli. Nykyinen villakoirani ei tuo hyvällä tahdollakaan mieleen sutta.
Vaikka päätös lemmikkikoiran ottamisesta ehkä syntyykin tunteella, lemmikki pitää valita ja sitä pitää hoitaa raa’alla järjellä. Susia saa ihailla, mutta lemmikin ei tarvitse eikä pidä olla susi, ei mielestäni edes osittain.
Koirassa on nerokasta se, että koira on eläin, joka on syntynyt vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Koira on sopeutunut elämään osana ihmisyhteisöä. Susi ei ole. Sinänsä kesykin susiyksilö stressaantuu ja ahdistuu, jos sitä pidetään lemmikkieläimenä. Koirasusi taas on arvaamaton yhdistelmä kahta kantalajiaan.
Koirasudet huonontavat osaltaan asenteita susia kohtaan. Karanneet tai muuten vapaana liikkuvat sudenoloiset koirat lisäävät ihmisten pelkoja ja väärien susihälytysten määrää.
Uskon kyllä, että on mahdollista pitää koirasusia sellaisissa oloissa, että ne viihtyvät, ovat rentoja ja tasapainoisia. Ehkäpä koirasuden pitäminen voisi olla luvanvaraista – vaikkakin pidän kaikenlaisia lupia ja erityisesti kieltämistä hankalana. Erikseen punnittavia rajatapauksia riittäisi. Villieläinten pyydystäminen, mahdollinen salakuljettaminen Suomeen ja pitäminen vangittuna ovat tietenkin jo sellaisenaan raskaita luonnonsuojelurikkomuksia. Taustalla on mitä todennäköisimmin lisää rikoksia. Miten eläimet on pyydystetty? Mitä niiden laumalle on tapahtunut? Ihmiseen tottuneet sudet saattavat karatessaan hakeutua pihapiireihin tai hyökätä kotieläinten kimppuun. On myös mahdollista (mutta onneksi epätodennäköistä), että nämä eläimet risteytyvät Suomen luonnonvaraisten susien kanssa. Suomen sudet ovat oma erillinen kantansa, eikä ole toivottavaa, että muualta salakuljetettujen tai varsinkaan koirasusisekoitusten geenit päätyvät niiden perimään.
Jos siis ihailet susia, ihaile niitä niin paljon, että suot niille lajinmukaisen elämän. Älä väitä olevasi eläinten ystävä, jos halusi saada susimainen koira painaa vaa’assa enemmän kuin eläimen hyvinvointi.
Epäillyt rikokset ovat monella tapaa vastenmielisiä, ja toivon todella, ettei samankaltaisia ilmaannu Suomesta enempää.
En varsinaisesti ylläty, jos paljastuu, että eläimet on hankittu Venäjältä. On kuitenkin suuri järkytys, jos ne ovat peräisin Suomesta. Susien salametsästys on iso ongelma, eikä suomalainen susi kaipaa rasitteekseen enää elävillä eläimillä käytävää salakauppaa.