Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Kirjoittavatko naiset tieteestä?

Blogit Tarinoita tieteestä 18.11.2013 16:28
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Tulin vilkaisseeksi suomenkielisen Wikipedian Tieteen popularisointi -sivua. Vaikka sivu oli lyhyt, se selitti aiheensa ihan hyvin: ”Tieteen popularisointi eli kansantajuistaminen tarkoittaa tieteellisen tutkimuksen tulosten esittelyä ei-asiantuntijan ymmärtämässä muodossa.”

Ryhdyin kuitenkin miettimään, mistä kertoo se, että kaikki sivulla mainitut tieteen popularisoijat ovat miehiä.

Ymmärrän toki, että wikipediasivujen sisältö syntyy usein yhden tai muutaman ihmisen aikaansaannoksina. Silloin tekijän omat mielenkiinnon kohteet korostuvat. Ehkä sivun tekijää kiinnostavat erityisesti kovat tieteet, fysiikka ja tähtitiede, ja nämä miehiset alat näkyvät myös esitellyn kirjailijakunnan sukupuolijakaumassa.

Silti asia jäi vaivaamaan. Yritin pohtia syitä, miksi tieteen popularisointi helposti näyttäytyy niin miesvaltaisena. Alla muutamia väitteitä, joista osalle löytyy tukea tilastoista.

Tiede kiinnostaa mieslukijoita, ja miehet taas lukevat enemmän miesten kuin naisten kirjoittamia kirjoja.

Miesten suurempi kiinnostus tieteeseen näkyy vaikkapa tuoreessa Tiedebarometrissä. Samoin mieskirjailijoiden suosio mieslukijoiden keskuudessa on tilastoissa näkyvä seikka. En usko, että kustantajat juuri valikoivat julkaistavia kirjoja kirjoittajan sukupuolen mukaan, mutta pitkällä tähtäimellä ilmiöillä on toki vaikutuksensa sekä tarjontaan että kysyntään.

Tieteen popularisointi mielletään helposti ns. kovien luonnontieteiden popularisoimiseksi, ja kyseiset alat ovat edelleen leimallisesti miesten aloja.

Wikipedian artikkelissa listataan nimenomaan biologian, fysiikan, tähtitieteen, matematiikan, neurologian ja paleontologian kansantajuistajia. Kuuluisimmat suomalaisetkin tieteen popularisoijat taitavat tällä hetkellä olla Kari Enqvist ja Esko Valtaoja – kosmologi ja tähtitieteilijä. Selailemalla vaikkapa yliopistojen sivuja huomaa, että suurin osa näiden alojen professoreista on todellakin miehiä. Vain biologiassa asia on muuttumassa.

Kovien tieteiden ylivalta tieteen kansantajuistamisessa on osaksi harhaa. Emme välttämättä tule ajatelleeksi, että vaikkapa psykologiaa ja lääketiedettä kansantajuistetaan todella paljon. Kirjakaupat ovat täynnä oppaita ja tietokirjoja aiheesta.

Populaareja tiedekirjoja kirjoittelevat keski-iän ylittäneet professorit, jotka ovat enimmäkseen miehiä.

Tämä on pelkkä kärjistetty mutu-luulo. Iäkkäät professorit toki korostuvat vaikkapa Wikipedian listauksessa, mutta mitään tarkempia tilastoja minulla ei asiasta ole. Monella alalla miesvaltaisuus murenee vähitellen, mutta ylin tutkijakunta on edelleen miesvoittoinen.

Vastakkaisia esimerkkejä löytyy toki: yhtään miettimättä mieleen nousee ainakin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut Hanna Kokon ja Katja Bargumin tietokirja Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä (2008), jonka ilmestyessä kirjoittajat olivat 37- ja 30-vuotiaita. Samoin useaan kertaan palkittu historian popularisoija Mirkka Lappalainen julkaisi ensimmäisen tietokirjansa 30-vuotiaana.

Entä jos miehet todellakin popularisoivat tiedettä enemmän kuin naiset?

Näin voi olla. Niin toki saakin olla, sillä ei miesvaltaisuudessa sinänsä ole mitään pahaa, jos se johtuu vain ihmisten erilaisesta halusta tehdä asioita. Mutta typeräksi ilmiö muuttuu, jos sen taustalta löytyy vaikkapa kulttuuri, jossa miestieteentekijöille sallitaan enemmän ”kaavoista poikkeamista” kuin naiskollegoille. Lisäksi vaarana on, että naisvaltaiset tieteenalat jäävät kokonaan kansantajuistamatta.

Aika miesvaltainen on myös Wikipedian lista suomalaisista tietokirjailijoista. Enpä muuten itsekään löydy sieltä.


Alle listasin vielä muutamia suomalaisia naispuolisia tieteen popularisoijia Suomesta. Kriteerinä oli vähintään kaksi julkaistua kirjaa, ja yritin siis nimetä nimenomaan tieteen kansantajuistajia, en tietokirjailijoita ylipäätään. Toki rajoja on vaikea vetää.

Kannattaa myös muistaa, ettei tiedettä popularisoida vain kirjoissa. Nähdäkseni kaikki Wikipediassa listat miehet olivat julkaisseet kirjoja, ja siksi listasin naisia samalla periaatteella.

Iiris Kalliola (biologia)
Liisa Keltikangas-Järvinen (psykologia)
Hannele Klemettilä (kulttuurihistoria)
Riitta Konttinen (taidehistoria)
Anna Kortelainen (taidehistoria)
Mirkka Lappalainen (historia)
Merja Leppälahti (kulttuurintutkimus)
Anja Nystén (kemia)
Anna-Leena Siikala (folkloristiikka)
Leena Tähtinen (tähtitiede)
Leena Vilkka (ympäristöfilosofia)

Listaa saa mielellään täydentää.