Kirjastoapurahoja ollaan uudistamassa, ja nyt seuraa henkilökohtainen vuodatus

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Vuoden 2019 marraskuussa käynnisti työnsä Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli rakentaa ehdotus, kuinka lakia niin kutsutuista kirjastoapurahoista tulisi muuttaa. Nyt ryhmän ehdotus on julkistettu, ja se on luettavissa tästä linkistä. Sitä saa myös kommentoida. 

Kirjastoapurahapotista on jaettu vuosittain työskentelyapurahoja kirjailijoille ja kääntäjille. Menettely on täydentänyt hyvin valtion taiteilija-apurahoja, joita myönnetään uransa jo kunnolla käyntiin saaneille, nimeä hankkineille tekijöille. Kirjastoapurahan voi hyvinkin saada jo esikoiskirjan jälkeen, kun taas taiteilija-apurahan kanssa niin tapahtuu harvoin. Taiteilija-apurahoja jaetaan puolen vuoden, vuoden, kolmen ja viiden vuoden työskentelyyn, ja kirjastoapurahat on tarkoitettu noin 2-7 kuukautta kestävään työskentelyyn. 

Työryhmän ehdotuksessa on paljon hyvältä vaikuttavia yksityiskohtia. Kaikkein suurimpaan kirjastoapurahojen epäkohtaan työryhmä ei kuitenkaan puuttunut.

Kirjastoapurahojen kokonaispotista 90 prosenttia annetaan kaunokirjailijoille ja 10 prosenttia tietokirjailijoille, eikä esitys korjaa jakoa.

Tämä on minulle henkilökohtaisesti suuri pettymys.