Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Kirjallisuuden vienti ulkomaille kaipaa mietittyä tukea

Blogit Tarinoita tieteestä 28.9.2018 11:32
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Suomalaisessa kirjallisuusmaailmassa myllertää ainakin jonkin kokoisia muutoksia. Myynnit ovat olleet laskussa tai ainakin alavireisiä kymmenisen vuotta, ja toisaalta Storytelin kaltaisten lukuaikapalvelujen suosio muuttaa sitä, millä tavalla tekijät ja kustantajat saavat rahansa markkinoilta.

Vaikuttaa siltä, että entistä tärkeämmäksi tekijöille ja kustantajille on muodostumassa kirjan "häntä", se, että julkaistulle kirjalle voidaan saada tuottoa vielä vuosienkin ajan ilmestymisen jälkeen. Käsittääkseni nimenomaan se, millaisista asioista häntä muodostuu, on ollut muutoksessa. Pitää löytää uusia tapoja hännänkasvatukseen.

Kirjailijoiden näkökulmasta katsottuna lainauskorvaukset ovat yksi hännänkasvatuksen muoto. Tänä vuonna lainauskorvaukset viimeinkin nostettiin samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa, ja Kirjailijaliiton tuoreesta tulotutkimuksesta näkyykin, että lainauskorvausten merkitys kirjailijan ansionmuodostuksessa on kasvanut. Lainauskorvauksia maksetaan siis kirjastolainojen määrän perusteella, ja ne tuovat kirjailijalle tuloja sellaisinakin vuosina, jolloin uutta kirjaa ei ilmesty. Häntä ei ole leveä, mutta sen pituus palkitsee.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu