Intuition professori ja akateeminen kaukokatsominen

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Onko intuitio useimmiten huuhaata vai onko siitä jopa akateemiseksi tieteenalaksi?

Acatiimi-lehdessä esiteltiin juuri ”intuitiosta väitellyt professori Dominique Surel”, joka oli pistäytynyt Aalto-yliopistossa luennoimassa.

Surel sai intuition kuulostamaan varsin tehokkaalta ja kontrolloitavalta menetelmältä: ”USA:n armeija käytti 25 miljoonaa dollaria ja palkkasi parhaat tiedemiehet ja fyysikot asialle. Tuloksena on CRV eli kontrolloidun kaukokatsomisen -menetelmä”, professori kertoi Acatiimi-lehden mukaan. ”Tämä metodologia on kaikille mahdollinen ja sen käyttö tapahtuu päivätajunnan tilassa. Menetelmässä tietoinen mieli pidetään aktiivisena, niin että tiedostamattomalle mielelle jää tilaa toimia. CRV:n avulla ihminen voi saada tietoa paikasta, mitä hän ei näe fyysisillä silmillään.”

Intuition opetusta ja tutkimusta pidetään Aalto-yliopistossa yllä kotimaisinkin voimin: tutkija Asta Raami tekee intuitiosta väitöskirjaa ja opettaa metodia Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorion Coaching Creativity -kursseilla.

Näin Raami kuvailee Acatiimin jutussa korkeakoulun opettajille pidetyn intuitiokurssin saldoa: ”Suurin osa oli kurssin jälkeen itse löytänyt täysin uusia menetelmiä oman intuitionsa hyödyntämiseen, osa kuvasi että ‘niitä vain tulee, yllättävästi, ihan itsestään’.”

Surel on viime aikoina tullut mainittua muuallakin mediassa kuin Acatiimi-lehdessä. Ylen toimittaja Sanna Ukkola oli nimittäin käynyt Minä olen -messuilla Surelin luentoa kuuntelemassa. (Täytyykin tässä yhteydessä kehua professorin Suomen-vierailun kuulijakunnan monipuolisuutta. Surel luennoi niin korkeakouluissa kuin enkeliterapiaa ja Kirlian-kuvia markkinoivilla huuhaamessuilla.)

Mutta näin siis kirjoittaa Ukkola: ”Surel tieteellisti huuhaan järkevänkuuloiseksi paketiksi. Surel uskoo kaukoparannukseen ja etukäteisaavistuksiin. Tekniset laitteet menevät usein rikki pelkästään hänen kosketuksestaan. Hän kertoi ihonsa menevän kananlihalle, kun hän astuu sisälle huoneeseen, jossa on ollut riitaa. Jos huoneessa taas on aiemmin ollut positiivisia ihmisiä, hänen kehoonsa leviää lämmin tunne. Hän kertoi meille ‘solumuistista’, jonka avulla murhatulta pojalta sydämen saanut potilas pystyi ratkaisemaan murhan. Murhatun pojan muistoja siirtyi potilaaseen sydämen mukana.”

Ihmisellä on toki erilaisia tapoja käsitellä maailmasta saamaansa tietoa, ja ”intuitiivisen” ajattelun voi erotella analyyttisesta ajattelusta ja päätöksenteosta. En siis yritäkään kiistää intuitiivisen ajattelun olemassaoloa. On tietysti eri asia, kuinka hyvin sitä voi kontrolloida tai sen käyttöä opettaa muille.

Kun kuvaan astuvat solumuisti, kaukoparannus, laitteiden hajoaminen kosketuksesta, kontrolloitu kaukokatsominen sekä katsominen ilman fyysisiä silmiä, huuhaa-hälyttimeni alkaa kuitenkin jo kirkua.

Jostain syystä Dominique Sureliin on suhtauduttu ainakin Suomessa kovin kritiikittömästi. Viime vuonna hänestä kirjoitti varsin laiskalla otteella myös Kauppalehti Optio.

Intuitioni sanoo, että kaikki akateemisena tieteentekona markkinoitu ei ole sellaista.