Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Innovaatiolöpinä on turhaa, jos kukaan ei työllistä tohtoria

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 27.4.2016 12:29
Vaikka yliopistoilta on leikattu viime aikoina runsaasti, päättäjät vannovat edelleen mielellään tieteen nimiin. Tieteeltä toivotaan innovaatioita: tutkimuslöytöjä, joiden avulla voidaan vahvistaa jo olemassa olevaa teollisuutta tai kehittää täysin uudenlaisia bisnesideoita. Poliitikot korostavat, e...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Vielä paremmin tohtoriopiskelijoiden voisi olla syytä luoda suhteet yrityselämään jo ennen väitöstilaisuutta. Tässä voi olla haasteena tutkimuksen ohjaajat, professorit ja muut tutkijat jotka saattavat juosta karkuun pelkästään ajatuksesta tehdä jotain yritysten kanssa.

Ei herranjumala sentään mitä tekstiä. Järkyttävää. Tohtorikiintiöt yrityksiin???

Huh.

Jos ei tohtori työllisty niin katsokoon peiliin.

Kannattiko mennä lukemaan sitä sosiologiaa tms huuhaa-alaa?

Olisi mennyt TKK:lle, väitellyt sieltä ja sitten hakenut duunia, aika hyväpalkkaista löytyy.

Kuinka alas tiedemaailman täytyy vajota? Jos ei itse tohtorina saa töitä tai ei pysty kehittämään omaa bisnesideaa niin se on kyllä tasan tarkkaan tohtorin vika, ei kenenkään muun.

Toisaalta tämä kirjoitus taitaa olla jatkumoa sille, kun naiset valittavat aina kaikesta, ja haluavat sitten kiintiöitä itselleen. Ylivoimaisesti typerin ehdotus tässä sarjassa on se, että pörssiyritysten pitäisi laittaa hallitukseen puolet naisia, se on jotakin niin järkyttävää jota voi kuulla vain pölöpäisten naisten suusta.

Tehkää maailmanne itse, omin käsin, niin miehetkin tekee. Jos ei toisaalta ole kykyjä niin ei se ole miesten vika.

Nykyisellään vain murto-osan tohtoreista voi työllistää yrityksiin. Todella harvassa tohtorikoulutuksessa on mitään liittymää mihinkään oman laitoksen ulkopuoliseen toimintaan. Myöskin tohtoreita tuoteaan eniten aloilta (mm. biotieteen), joilla ei ole mitään tekemistä yritysmaailman kanssa. Valitettavasti.

Miten se voi olla niin vaikeaa tarkastella kriittisesti miltä aloilta tohtoreita tuotetaan järjettömiä määriä? Kun esim. biotieteissä ei ole maistereillekaan töitä, niin miksi kaikki työttömät maisterit jatkokoulutuetaan tohtoreiksi? Se palvelee vain yliopistojen etua, koska jatkokoulutettavat ovat halpaa työvoimaa ja tutkinnoista saa rahaa. Missä muussa ammatissa maisteritasoinen henkilö, joka painaa joka viikko tolkuttomia ylitöitä, suostuu mukisematta 1800e/kk palkkaan?

Mikä yritys palkkaisi työttömän tohtorin, jonka väitös koskee muinaista kirkkoslaavia, Margaretha Itävaltalaisen runomittaa, virkkuulangan paksuutta tai asumisviihtyvyyttä 1970-luvun Leningradissa (ovat vain esimerkkejä)?
Luulisi että taloustieteen tohtoreilla olisi töitä mutta kun niitä tulee 11 eri laitoksesta niin eihän ne näin pieneen maahan mahdu.

Entä miltä kuulostaa (esimerkki) ”Medical tomographic 3D imaging”? Tällaiset vietiin jo opiskeluaikana ja yritys maksoi tutkimustyönkin.
Kumpaan suuntaan pitäisi jo lukiossa opintoja painottaa.