Innovaatiolöpinä on turhaa, jos kukaan ei työllistä tohtoria

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Vaikka yliopistoilta on leikattu viime aikoina runsaasti, päättäjät vannovat edelleen mielellään tieteen nimiin. Tieteeltä toivotaan innovaatioita: tutkimuslöytöjä, joiden avulla voidaan vahvistaa jo olemassa olevaa teollisuutta tai kehittää täysin uudenlaisia bisnesideoita. Poliitikot korostavat, että Suomi tarvitsee työpaikkoja ja vahvistuvaa vientiä suurta, mahtavaa ja edesmennyttä Nokiaa korvaamaan.

Pääministeri Sipilä pistäytyi puhumassa Tieteentekijöiden liiton seminaarissa ja ilmoitti päämääräkseen markkinoiden kehityksen ”innovaatiomyönteisiksi”. Hallitus panee Sipilän sanojen mukaan uskonsa ennen kaikkea ”biotalouteen, cleantechiin, lääketutkimukseen, terveysteknologiaan, älykkääseen liikenteeseen ja digitalisaatioon”.

Jäämme tarkkailemaan tilannetta ja sanojen muuttumista teoiksi.

Harvard Business Review’n tuoreessa artikkelissa pohditaan, millä tavoin akateemiset tutkimustulokset saataisiin tehokkaasti käyttöön elinkeinoelämässä.

Keinoiksi tarjotaan muun muassa tieteellisen julkaisemisen avoimuutta, yritysten ja  yliopistojen yhteistyötä, tieteen aktiivista seuraamista ja tulosten seulontaa sekä kuilun kaventamista perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen väliltä. Vinkit sopivat Suomeenkin, vaikka täytyy sanoa, että monessa kohtaa suomalaiset yliopistot ovat jo suorastaan huippuja.