Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Influenssarokotetta ei niin vain oteta

Blogit Tarinoita tieteestä 16.2.2014 09:12
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Lääkäri haukkui suomalaiset Ilta-Sanomissa, koska otamme liian laiskasti influenssarokotuksia. Lääketieteen lisensiaatti Bernhard Edgren syyttää meitä välinpitämättömiksi: “Miksi h**vetissä ihmiset eivät rokota itseään”, hän tulittaa. On tietysti turha hysterisoitua sikainfluenssakuolemista, jos ei ota vastaan ennaltaehkäisevää apua. “Ota rokotus”, kannustetaan samassa lehdessä myös Sosiaali- ja terveysministeriön auktoriteetilla.

Minäpä selitän asian Edgrenille.

Ensin vähän kertausta: Neljän vuoden takainen “sikainfluenssa” eli H1N1 on muuntunut maapalloa kiertäväksi kausi-influenssaksi. Toistaiseksi tautiin on tänä talvena kuollut Suomessa lehtien mukaan kuusi henkilöä.

Kuten vuosia sitten, myös nyt viruskanta puree perusterveisiin aikuisiin, ryhmään, jolle influenssa ei yleensä ole kovin vaarallinen: “Tehohoitoa vaativaan tautimuotoon sairastuneista suuri osa on työikäisiä, joilla ei ole vakavalle influenssainfektiolle altistavaa perustautia“, kertoo THL. Tautia vastaan voi suojautua ottamalla kausi-influenssarokotteen.

Vaikka sikainfluenssarokotteen yhteydessä syntynyt narkolepsiakohu säikäytti, uutiset influenssakuolemista ovat ajaneet suomalaiset hakemaan rokotuksia niin ahkerasti, että rokote on hetkellisesti loppu monesta paikasta.

Halua rokotteen ottamiseen siis on, toisin kuin Bernhard Edgren antaa Ilta-Sanomissa ymmärtää. Mutta rokotteen saaminen ei olekaan ihan helppoa.

THL kertoo nettisivujensa etusivulta löytyvässä uutisessa, että “tämän kauden kausi-influenssarokotus tehoaa hyvin parhaillaan kiertäviin influenssaviruksiin ja se on paras suoja sairastumista vastaan. Rokotuksen ehtii vielä ottaa ja suoja syntyy kahden viikon kuluessa. Rokotuksesta ei ole myöskään haittaa vaikka sairastuisi tautiin. Rokotteita on vielä terveyskeskuksissa hyvin saatavilla”.

Terveyskeskuksista sen saavat kuitenkin vain riskiryhmiin kuuluvat, kuten raskaana olevat, yli 65-vuotiaat, pikkulapset ja vaikkapa varusmiehet. Osalle rokotteen tarjoaa työpaikka, mutta esimerkiksi minulla, apurahataiteilijalla, ei ole työpaikkaa tai työterveyshuoltoa.

Jos tällainen väliinputoaja haluaa siis toimia Edgrenin kiroilulla ryyditetyn suosituksen mukaan, miten pitää toimia?

Klikkailemalla eteenpäin THL:n sivuilla löydän toiselta sivulta tiedon: “Jos henkilö ei ole oikeutettu ilmaiseen rokotukseen, hän voi ostaa rokotteen apteekista reseptillä.”

Tarvitsen siis reseptin, jolla ostan rokotteen, ja rokotusajan, jotta rokote voidaan pistää minuun. Minun täytyy siksi saada terveyskeskuksesta kiinni ensin lääkäri ja sitten sairaanhoitaja.

Kuinka terveyskeskuslääkäriin saadaan yhteys? Meillä Keravalla tehdään niin, että ensin etsin kunnan nettisivujen katuluettelosta oman osoitteeni ja sen perässä olevan tunnusluvun, ja tunnusluvun avulla löydän toiselta sivulta oikean omahoitajan, jolle on puhelinaika tunnin verran päivässä. Omahoitaja arvioi, tarvitsenko yhteyden lääkäriin. Helppoa kuin mikä, eikö?

Ja itse asiassa Kerava on järjestänyt asukkailleen ylimääräisen rokotuspäivän, jotka kerrotaan niin ikään kunnan nettisivuilla. Rokotteen voi mennä silloin ottamaan ilman ajanvarausta. Riskiryhmään kuulumattomalle on ohjeena vain, että rokotteen voi ostaa reseptillä apteekista. Ei mitään neuvoja siitä, mitä kautta resepti on helpointa hankkia, vai toimiiko systeemi kenties niin, että ensin mennään jonottamaan reseptiä, sitten käydään välillä apteekissa, sitten tullaan takaisin (kylmässä säilytettävä) rokote kädessä jonottamaan uudestaan. Varaanko rokotuskäyntiin koko päivän?

Kansalaisia kiinnostaa sekin, kuinka paljon rokote maksaa. Olen joskus ostanyt reseptillä vesirokkorokotteen, ja sen hinta oli muistaakseni lähellä 80 euroa. Siksi hinta mietityttää. Miksi ihmeessä tätäkään tietoa ei voi lukea edes suuntaa-antavana kuntien tai THL:n nettisivuilla? (Pitkän googlailun jälkeen olen selvittänyt, että rokote on aika halpa, ehkäpä noin 10 euroa.) Miksi informaatiota pitää pantata?

Naapurikunnassa asuva tuttava oli selvittänyt asiaa myös, ja heillä toimitaan näin: Ensin soitetaan sairaanhoitajalle. Resepti päätyy viiden työpäivän kuluttua apteekkiin, josta rokotteen voi käydä ostamassa. Ei kovin nopeaa. Ohjeisiin ei myöskään sisälly tietoa siitä, kuka pistoksen pistää. Pitäisikö meidän ottaa Edgrenin ohje kirjaimellisesti ja todella “rokottaa itsemme”?

Tiedoksi siis Bernhard Edgrenille: jotta ihmiset ottaisivat rokotteen, heidän täytyy tietää, mistä sen saa, kuka sen pistää ja millä hinnalla. Tiedon pitää löytyä helposti ja sen pitää olla yksiselitteistä.

Yleensä asiat toki sujuvat terveyskeskuksissakin varsin juohevasti. Mutta ehkä suomalaisia kannattaa syytellä vasta sitten, kun rokotteen ja siitä kertovan tiedon hankkiminen on tehty paljon nykyistä helpommaksi. Nyt homma ei toimi.

P.S.  Oikeasti luovutin julkisen terveydenhuollon suhteen jo kättelyssä. Soitin yksityiselle – vaan rokote on toistaiseksi loppunut.

P.P.S.  Valitan, jos jokin yksityiskohta tekstissä on väärin. Tietoa on, Edgreniä mukaillen, aika h**vetin vaikea löytää.