Hyvä elämäkerta on myös totta

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Voiko elämäkertoihin luottaa? Vai pitäisikö niihin suhtautua kirjallisuudenlajina, joka on parhaimmillaan vetävää ja kiinnostavaa, mutta perusluonteeltaan epäluotettavaa?

Vappuna julkaistiin STT:n laaja uutinen siitä, kuinka urheilumaailmassa toiminut Marko Yrjövuori olisi liioitellut rooliaan urheilumaailman supertähtien taipaleella sekä antanut vääriä tietoja työtehtävistään ja työnimikkeistään. Oheisessa linkissä STT:n uutinen Ylen julkaisemana

Keskustelu on liittynyt myös Yrjövuoren urasta kertoviin kirjoihin Yrjövuori The Finn – urheilutähtien luottomies (Nemo 2017) ja Mestareiden rakentaja (Nemo 2019), jotka on Yrjövuoren haastatteluiden pohjalta kirjoittanut toimittaja Petteri Ala-Kivimäki. 

Ala-Kivimäki kertoo STT:n haastattelussa, että hän on luottanut Yrjövuoreen eikä ole tarkistanut tämän kertomia asioita muualta: ”Tämä on Markon tarina. En epäile mitään. Kyse on luottamuksesta.” Ala-Kivimäelle ”ei tullut mieleenkään”, että väitteiden paikkansapitävyydestä olisi pitänyt kysyä esimerkiksi koripallotähti James Hardenilta, jota Yrjövuori väittää valmentaneensa. 

Seuratessani aiheesta käytävää keskustelua Twitterissä huomasin harmikseni, että moni pitää elämäkertakirjallisuutta lähtökohtaisesti epäluotettavana.