Hyöty irti aikuisten väritysinnosta

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Aikaansa seuraava ihminen ei ole voinut olla huomaamatta, että nyt erityisen IN ovat aikuisten värityskirjat. Niitä myydään marketeissa ja kirjakaupoissa, ja periaate on aivan sama kuin lasten värityskirjoissa: väritä mustavalkoiset piirtokuvat mielesi mukaan, pysy rajojen sisällä.

Tarjolla on värityskirjoja eri teemoilla, vaikkapa kukkasin tai mandaloin. Värityskirjat on haluttu liittää osaksi mindfulness/meditaatio/rentoutus-trendejä. Värittäminen kuulemma tyhjentää pään muusta. Itsekin kokeilin, mutta käsi väsyi liikaa. Kirjailija ei ole tottunut kynään.

Aikuisten värityskirjat kuulostavat ehkä pieneltä puuhastelulta. Ne kuitenkin keikkuvat kolmatta kuukautta myydyimpien kirjojen listojen kärkipäässä ja ehkä hieman yllättävässä kategoriassa: ne on nimittäin luokiteltu tietokirjallisuudeksi.

Värityskirjojen vyöry tietokirjalistalle on saanut aikaan kiivastakin keskustelua. Kirjallisuuden myynnistä ollaan muutenkin huolissaan, kun kirjallisuus joutuu taistelemaan muita ajanvietetapoja vastaan. Eikö aikuinen suomalainen osaa enää lukea, ovat monet kysyneet värityskirjojen menestyksen vuoksi. Sen sijaan, että kirjakaupan asiakas tarttuisi vaativaan mutta korkealaatuiseen sisältöön, hän käyttää aikansa askarteluun.

Todellisuudessa on vaikea kuvitella, että värityskirjat ja oikeat kirjat olisivat vaihtoehtoisia. Se, joka aikoo ostaa luettavaa, ostaa myös luettavaa. Ehkä värityskirjat ovat vaihtoehtoja pikemminkin käsitöille, sanaristikoille ja sudokuille  – tai ehkä pelkälle paikallaan istumiselle. Ehkä joku korvaa niillä tupakoinnin tai turhan napostelun.