Humanitaarinen kriisi iskee tyttöjen koulutukseen

Suomen hallitus on valitettavasti tehnyt viime aikoina useita päätöksiä, jotka heikentävät kriisialueiden ihmisten elämää paitsi nyt, akuutisti, myös pidemmällä tähtäyksellä. Päätökset nimittäin heikentävät kriisialueiden lasten ja erityisesti tyttöjen mahdollisuutta koulutukseen.

Ensinnäkin turvapaikanhakijoina tai pakolaisina Suomeen tulleiden perheenyhdistämistä on ryhdytty vaikeuttamaan. Se iskee erityisesti naisiin: jos Suomeen tulleista suurin osa on miehiä, kriisialueelle jäävät nimenomaan naiset. Paitsi että kriisialueilla heidän henkensä ja terveytensä on vaarassa, he jäävät ilman koulutusta, jonka pääsy turvalliseen maahan voisi tarjota.

Kehitysapua leikattiin jo aiemmin, ja oikeastaan samaa sarjaa on päätös korkeakoulujen tekemisestä maksullisiksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Tyttöjen koulutuksen tärkeyden korostaminen kuulostaa ehkä syrjinnältä, mutta se on tekijä, joka parantaa koko yhteiskunnan hyvinvointia. Tyttöjen koulutus myös myöhentää synnytysikää ja vähentää lasten lukumäärää. Koulutus on huomattavan kannattava sijoitus ihmiskunnan hyvinvointiin.

Koulutus on myös asia, jonka ihminen kantaa aina mukanaan. Voimme syytää kehitysapuun rahaa ja materiaalia vaikka kuinka, mutta pitkäkestoisin vaikutus on koulutuksella.