Hankalat teinit ansaitsevat pääsykokeensa

On jälleen käynnistynyt keskustelu siitä, pitäisikö yliopistojen pääsykokeet poistaa kokonaan. Tällä kertaa keskustelun pani liikkeelle opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka toivoi ylioppilaskirjoitusten ottavan pääsykokeiden roolin.

Kiukkuni pääsykokeiden poistamista kohtaan kumpuaa varmaankin täysin omakohtaisista kokemuksista. Olin yläasteen lopusta lukion loppuvaiheille aivan jotain muuta kuin kypsä ja harkintakykyinen tulevaisuuden toivo: olin teini, jota kiinnostivat musiikki, vastakkainen sukupuoli sekä salibandy.

Pärjäsin ihan hyvin niissä aineissa, joista pidin, mutta laiskuus ja huomiokyvyn puute pudottivat vastaavasti kärryiltä monessa muussa aineessa. Itse ylioppilaskokeessa oli taas suurena ongelmana se, että silloin saattoi kirjoittaa vain yhden reaaliaineen kokeen. Olin huono kielissä, ja jos olisin niiden sijaan (tai edes lisäksi) voinut kirjoittaa useamman eri lukuaineen, yo-todistus olisi näyttänyt kovasti toisenlaiselta. Joka tapauksessa en olisi päässyt lukemaan biologiaa pelkällä yo-todistuksella ja lukion päättötodistuksella.

Pääsykokeiden ansioista pääsin sisään heti ensimmäisellä hakukerralla ja valmistuin seitsemässä vuodessa filosofian tohtoriksi.

Toivoisin kovasti, että kaikki, jotka ajavat pääsykokeiden poistamista, pohtisivat vastauksia seuraaviin: