Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Fundamentalismi sikiää pelosta

Blogit Tarinoita tieteestä 6.11.2011 08:56
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Nigeriassa ääri-islamistinen Boko Haram -ryhmä on tappanut pommi-iskuissa ja aseellisissa hyökkäyksissä lauantaina jopa 150 ihmistä. Hyökkäysten kohteena ovat olleet poliisiasemat ja kristilliset kirkot. Ryhmä protestoi jäsentensä pidätyksiä ja teloituksia vastaan, ja pidemmällä tähtäimellä sen haluna on rakentaa Nigeriasta tiukasti islamin ehdoilla toimiva valtio.

Ranskassa puolestaan satiirilehti Charlie Hebdon toimitus joutui viime viikolla pommi-iskun kohteeksi, kun lehti oli ilmoittanut profeetta Muhammadin olevan seuraavan numeron vieraileva päätoimittaja.

Voiko uskonnolliseen fundamentalismiin liittyvää terrorismia pyrkiä selittämään? Syitä on Suomessa ansiokkaasti pohtinut ainakin Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola. Ketolan mukaan brittiläisistä muslimiterroristeista tehty tutkimus paljasti, että he ovat etnisesti kirjava ryhmä. Terroristit eivät ole mielisairaita tai psykopaatteja, toisin kuin yleisesti oletetaan. Heiltä ei tavattu merkittäviä psyykkisiä ongelmia. Heidän koulutustaustansa vaihtelee eivätkä he harjoita uskontoa säännöllisesti.

On mielenkiintoista, että itse asiassa terroristien tietämys uskonnostaan on heikko. Vain harvalla on uskonnollinen kotitausta. Terroristeista suurin osa on 20-25-vuotiaita miehiä, ja he toimivat useimmiten suht’ vähän arvostetuissa työpaikoissa tai ammateissa.

Uskonnollinen ja muunkinlainen fundamentalismi syntyy joko kuvitellusta tai todellisesta konfliktista jonkin ulkopuoliseksi katsotun voiman kanssa.

Uhka on fundamentalistisen liikehdinnän ytimessä. Kimmo Ketolan luettelemia fundamentalismin ideologisia tekijöitä ovat reaktiivisuus uskonnon marginalisoitumiseen, selektiivisyys (pyhistä teksteistä ja opeista valitaan vain ne, jotka tukevat omaa agendaa), moraalinen dualismi (jyrkkä jako hyvään ja pahaan), absolutismi ja erehtymättömyyden korostus sekä ns. millenialismi ja messianismi.

Kaikki tekijät pätevät myös poliittiseen fanatismiin ja ääriajatteluun ylipäätään.

Myös fundamentalistisilla organisaatioilla on kasa niille tyypillisiä piirteitä: ne ovat autoritaarisia, niissä on tiukkoja käyttäytymissääntöjä, ne ottavat jäsenikseen vain ”valittuja” ja jäsenistön ja muun kansan välille luodaan jyrkkiä rajoja. Kaikki uskonnolliset fundamentalistit eivät tietenkään ole vaarallisia. Fundamentalisti voi myös hylkiä maailmaa ja olla fundamentalisti suljetussa ympäristössä, umpiossa.

Kimmo Ketolan esittelemistä fundamentalismin strategioista kannattaa mainita ainakin ”maailman muuttaminen” ja ”rinnakkaisen maailman luominen”. Esimerkiksi internetissä on helppo luoda yhteisöjä, joihin samanhenkiset ihmiset ajautuvat. Tehokas propaganda suunnataan ulospäin, ja ryhmän sisällä puolestaan vahvistetaan ryhmäidentiteettiä ulkoisista uhkakuvista muistuttamalla ja niitä liioittelemalla. Fundamentalistiseen kulttiin hurahtanut pitää muita ihmisiä typerinä ja sokeina, kun taas hän itse on valaistunut ja viisas – osa etujoukkoa.

Ketolan mielestä ulkopuolinen kritiikki ja vastustus vain vahvistavat ryhmäidentiteettiä ja johtavat pahimmassa tapauksessa väkivaltaiseen vallankumousyritykseen tai väkivaltaan ulkopuolisia kohtaan, terroriin. Voimakas ulkopuolelta tuleva vastakkainasettelu ja hyökkäävä retoriikka yhtenäistävät jäsenkuntaa ja lujittavat heidän oikeauskoista fanatismiaan.

Fanaatikon tunnistaa helposti viiteryhmästä, retoriikasta, käytöksestä ja ennen muuta agendasta. Fundamentalisti esittää jyrkkiä näkemyksiä, halventaa vihansa kohteita, kieltäytyy kompromisseista ja suhtautuu vihamielisesti kriittisiin tahoihin. Fanaatikko poseeraa viiteryhmälleen: hän esittää kovaa ja puhdasoppista uskonsoturia, aatteen miestä tai naista.

Sankariromantiikka on fundamentalismissa erittäin tärkeässä roolissa. Sen avulla värvätään jäseniä, koska taistelu oikean asian puolesta antaa yksilön elämälle kultaisiin kehyksiin asetetun tarkoituksen.

Laimeudella ja maltillisuudella on puolensa.