Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Fundamentalismi sikiää pelosta

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 6.11.2011 08:56

Nigeriassa ääri-islamistinen Boko Haram -ryhmä on tappanut pommi-iskuissa ja aseellisissa hyökkäyksissä lauantaina jopa 150 ihmistä. Hyökkäysten kohteena ovat olleet poliisiasemat ja kristilliset kirkot. Ryhmä protestoi jäsentensä pidätyksiä ja teloituksia vastaan, ja pidemmällä tähtäimellä sen haluna on rakentaa Nigeriasta tiukasti islamin ehdoilla toimiva valtio.

Ranskassa puolestaan satiirilehti Charlie Hebdon toimitus joutui viime viikolla pommi-iskun kohteeksi, kun lehti oli ilmoittanut profeetta Muhammadin olevan seuraavan numeron vieraileva päätoimittaja.

Voiko uskonnolliseen fundamentalismiin liittyvää terrorismia pyrkiä selittämään? Syitä on Suomessa ansiokkaasti pohtinut ainakin Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola. Ketolan mukaan brittiläisistä muslimiterroristeista tehty tutkimus paljasti, että he ovat etnisesti kirjava ryhmä. Terroristit eivät ole mielisairaita tai psykopaatteja, toisin kuin yleisesti oletetaan. Heiltä ei tavattu merkittäviä psyykkisiä ongelmia. Heidän koulutustaustansa vaihtelee eivätkä he harjoita uskontoa säännöllisesti.

On mielenkiintoista, että itse asiassa terroristien tietämys uskonnostaan on heikko. Vain harvalla on uskonnollinen kotitausta. Terroristeista suurin osa on 20-25-vuotiaita miehiä, ja he toimivat useimmiten suht’ vähän arvostetuissa työpaikoissa tai ammateissa.

Uskonnollinen ja muunkinlainen fundamentalismi syntyy joko kuvitellusta tai todellisesta konfliktista jonkin ulkopuoliseksi katsotun voiman kanssa.

Uhka on fundamentalistisen liikehdinnän ytimessä. Kimmo Ketolan luettelemia fundamentalismin ideologisia tekijöitä ovat reaktiivisuus uskonnon marginalisoitumiseen, selektiivisyys (pyhistä teksteistä ja opeista valitaan vain ne, jotka tukevat omaa agendaa), moraalinen dualismi (jyrkkä jako hyvään ja pahaan), absolutismi ja erehtymättömyyden korostus sekä ns. millenialismi ja messianismi.

Kaikki tekijät pätevät myös poliittiseen fanatismiin ja ääriajatteluun ylipäätään.

Myös fundamentalistisilla organisaatioilla on kasa niille tyypillisiä piirteitä: ne ovat autoritaarisia, niissä on tiukkoja käyttäytymissääntöjä, ne ottavat jäsenikseen vain ”valittuja” ja jäsenistön ja muun kansan välille luodaan jyrkkiä rajoja. Kaikki uskonnolliset fundamentalistit eivät tietenkään ole vaarallisia. Fundamentalisti voi myös hylkiä maailmaa ja olla fundamentalisti suljetussa ympäristössä, umpiossa.

Kimmo Ketolan esittelemistä fundamentalismin strategioista kannattaa mainita ainakin ”maailman muuttaminen” ja ”rinnakkaisen maailman luominen”. Esimerkiksi internetissä on helppo luoda yhteisöjä, joihin samanhenkiset ihmiset ajautuvat. Tehokas propaganda suunnataan ulospäin, ja ryhmän sisällä puolestaan vahvistetaan ryhmäidentiteettiä ulkoisista uhkakuvista muistuttamalla ja niitä liioittelemalla. Fundamentalistiseen kulttiin hurahtanut pitää muita ihmisiä typerinä ja sokeina, kun taas hän itse on valaistunut ja viisas – osa etujoukkoa.

Ketolan mielestä ulkopuolinen kritiikki ja vastustus vain vahvistavat ryhmäidentiteettiä ja johtavat pahimmassa tapauksessa väkivaltaiseen vallankumousyritykseen tai väkivaltaan ulkopuolisia kohtaan, terroriin. Voimakas ulkopuolelta tuleva vastakkainasettelu ja hyökkäävä retoriikka yhtenäistävät jäsenkuntaa ja lujittavat heidän oikeauskoista fanatismiaan.

Fanaatikon tunnistaa helposti viiteryhmästä, retoriikasta, käytöksestä ja ennen muuta agendasta. Fundamentalisti esittää jyrkkiä näkemyksiä, halventaa vihansa kohteita, kieltäytyy kompromisseista ja suhtautuu vihamielisesti kriittisiin tahoihin. Fanaatikko poseeraa viiteryhmälleen: hän esittää kovaa ja puhdasoppista uskonsoturia, aatteen miestä tai naista.

Sankariromantiikka on fundamentalismissa erittäin tärkeässä roolissa. Sen avulla värvätään jäseniä, koska taistelu oikean asian puolesta antaa yksilön elämälle kultaisiin kehyksiin asetetun tarkoituksen.

Laimeudella ja maltillisuudella on puolensa.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Oot nyt jo pari kertaa mainostanut tuota uusateismi-kirjaa blogissasi, eiköhän se jo riitä ;)

Miten lienee evoluutio onnistunut saamaan useiden ihmisten aivoissa solut samanlaiseen vinoon asentoon ja luonut hurahtaneen fundamentalistisen ihmisen?Ei ole olemassa pelkästään poliittista ja uskonollista funtamentalismia,vaan myös filosofinen ja ateistinen fundamentalismi,joka ei kiihkoisuudessaan ja oikeasaolemisen halussaan yhtään poikkea muista edellämainitusta.Kyseessä on siis ihmismieleen sisäänrakennetusta ominaisuudesta.

Toivottavasti ei tunnu mainostamiselta – valitettavasti en Ketolan muista kirjoituksista löytänyt yhtä yksityiskohtaista analyysia uskonnollisen väkivallan ja uskonnollisuuden suhteesta kuin ko. kirjasta. (Ja toisaalta mainostamisesta ei nyt kovin suurta hyötyä itsellenikään koituisi – olen kertapalkkiolla kirjoittanut kirjaan, enkä saa esim. provisiota sen myynnistä :-) )

Päteekö myös ympäristöfundamentalisteihin siis vihreisiin?
He kun tahtovat lopettaa kaiken elinkeinon koska mitään ei voi tehdä saastuttamatta. He eivät välitä mitä siitä seuraa elintasolle ja köyhyydelle yms.

”Terroristit eivät ole mielisairaita tai psykopaatteja, toisin kuin yleisesti oletetaan.”

Kukahan noin on olettanut? Kyllä kai nyt normaalin yleissivivistyksen omaava ihminen tietää että mielisaisairaiden mahdotonta toimia organisoituna ryhmänä tehokkaasti – harhaisuus yksinkertaisesti estää sen. Joku Breivik voi olla poikkeus, mutta hänkään ei toiminut missään ryhmässä vaan toteutti mielipuoliset tekonsa yksin.

Myöskin ”pelko” selittäjänä on kehno, turhautuneisuus on huomattavasti validimpi. Kanavointikeinona ilmenee nyt vain ääri-islamismi, vielä kolme vuosimymmentä sitten kylmä sota antoi siihen omat vastauksensa.

Raevaara: ”Laimeudella ja maltillisuudella on puolensa.”

Aivan totta. Täytyy pitää järki kädessä. Meillähän on varsin terve yhteiskunta jo tällä hetkellä, puutteistaankin huolimatta. Järkevintä kai on ottaa negatiivinen asenne aatteellisiin ja uskonnollisiin suuntauksiin, jotka kyseenalaistavat länsimaisen demokratian ja sen harjoittamat arvot.

Sananvapaus toki takaa myös fundamentalististen tms. radikaalien arvojen esittämisen, mikä periaatteessa on positiivinen asia. Sananvapaus myös antaa oikeuden arvostelulle fundamentalistien arvoja kohtaan. Ehkä tinkimättömyys läntisten arvojen noudattamisessa on hyvä keino, ei siis alistuminen radikaalien painostukselle.

Raevaara: ”Ketolan mielestä ulkopuolinen kritiikki ja vastustus vain vahvistavat ryhmäidentiteettiä ja johtavat pahimmassa tapauksessa väkivaltaiseen vallankumousyritykseen tai väkivaltaan ulkopuolisia kohtaan, terroriin. Voimakas ulkopuolelta tuleva vastakkainasettelu ja hyökkäävä retoriikka yhtenäistävät jäsenkuntaa ja lujittavat heidän oikeauskoista fanatismiaan.”

Miten väkivaltaista tai siihen turvautuvaa aatteellista tai uskonnollista ryhmää sitten voidaan vastustaa? Väkivallalla? Sympatiallako? Ei, vaan pitäytymällä omissa arvoissa ja oikeuskäsityksessä. Ei anneta periksi noille arvoille. On aina parempi antaa radikaalien sanoa sanottavansa. Fanaatikkohan ensisijaisesti poseeraa omalle ryhmälleen. Jos hänen sanomansa sallitaan, kaikkinainen arvostelu sitä kohtaan on myös hyväksyttyä. Radikaaleista ei tule tehdä marttyyreja, vaan heidän väittämänsä tulee avoimesti haastaa.

Laimeudella on puolensa ja keskinkertaisuudellakin, mutta ei niillä saada hörhöjä ojennukseen.
Kyllä siihen enemmän yritystä tarvitaan.

Ongelma vaan on usein siinä että kiivas fanattisuuden vastustaja tulee itse sotketuksi hörhöihin kun laimeat ihmiset näkevät vain oman tapansa olla.

itseasiassa laimeus on kaikkein huonoin vaihtoehto härskeille hörhöille. Ei hörhö muutu kiltiksi ja laimeaksi kansalaiseksi jos nätisti pyytää. Ehkä hän jopa vihaa laimeutta.

Fundamentalismi on kehityshäiriö, jota määrittää mm. haluttomuus kyseenalaistaa auktoriteettia. Ihmisen kehityskaarihan etenee siten, että hän kasvaessaan ensin tajuaa että vanhemmat eivät ole aina oikeassa, sitten kyseenalaistaa muitakin auktoriteetteja ja lopulta kasvaa auktoriteetiksi itselleen minkä jälkeen oppii kyseenalaistamaan omankin oikeassaolemisensa. Valitettavan monet ihmiset eivät kuitenkaan kykene ratkaisemaan kaikkia kehitysprobleemia vaan jäävät jumiin johonkin yksilönkehityksen vaiheeseen.

Ongelmaa ei olisi mikäli persoonallisuudenkehityksessä pysähtyneet ihmiset tunnistaisivat tilansa. Silloinhan he ymmärtäisivät pyrkiä vapautumaan turhista luuloistaan. Valitettavasti näin ei ole vaan kehityksessä jälkeenjäämiseen liittyy usein myös kyvyttömyys ymmärtää tilansa. Lisäksi, mikäli persoonallisuudenkehityksessä keskenjäänyt ihminen nousee auktoriteetin asemaan hän välittömästi, vaistomaisesti kieltää auktoriteetin haastamisen ja kritisoimisen. Tuloksena on diktatuuri.

ErkkiE: Laimeudella ja maltillisuudella on puolensa, mutta ei niistä kaikkeen ole. Itse olen esim. ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen varsin maltiton.

Fundamentalismi on vain äärimuoto ihmisluonnon ominaisuudesta, että kaikilla pitää olla joku alamainen, joku jota voi ns. katsoa alaspäin. Tämä pätee ihan kaikkialla ja kaikissa yhteiskuntaluokissa. Kukaan ei halua olla halveksintapyramidin pohjalla, vaan mieltä huojentaa, kun löytyy joku ”alempiarvoisempi”. Fundamentalistilla vain lähtee mopo käsistä ja halveksinta muuttuu vihaksi.

Onko Apple fundamentalistinen firma? Aika moni iFani täyttää myös Ketolan kriteerit.

Ylipäätään aika moni tiedemies taitaa olla jonkin sortin fundamentalisti, ominaispiirteenään:

1) Reaktiivisuus oman tieteenalan marginalisoitumiseen

2) Selektiivisyys

3) Moraalinen dualismi (toiset tutkijat on hyviä tai pahoja, ja vain hyviä kehutaan ja toisia jatkuvasti haukutaan. Etenkin monen tiedelehden kirja-arvioissa näkee aika paljon tätä piirrettä, riippuen siitä, onko kirja-arvostelija saman vai eri koulukunnan edustaja)

4) Absolutismi ja erehtymättömyys (ehkä tätä jossain määrin tarvitaankin, jotta voi uskoa hulluihin ideoihin niin paljon, että uskaltaa laittaa uran jonkun muiden mielestä oudon idean tutkimisen varaan.)

5) Millennialismi ja messianismi (monien tieteenalan gurujen kunnioitus on toisinaan jotain aivan käsittämätöntä saman tieteenalan muiden tutkijoiden parissa, riippuen toki alasta)

Mitähän ne fundamentalistit pelkäävät naisissa kun pakottavat heidät kulkemaan kaapu päällä ja kieltävät jopa tytöiltä koulunkäynnin , puhumattakaan autolla ajosta ?

Eihän siinä mitään jos kirjasta mainitsee vaikka olisi siihen itse kirjoittanutkin. Lähinnä vaan tuo pornolehtidiileri Niemelä ei mun mielestä edusta uskottavinta mahdollista tieteellisen ajattelun puolestapuhujaa :-P

Nimim. ”peruspelkoja” osui lähelle. Seksuaalisuuden kaihtaminen on kiihkouskovaisen nuorison lävitse käyvä ongelma. Oheisominaisuuksina ovat nuori ikä, miespuolisuus ja korkea testosteronitaso. Naisten tiukka vaatetus ei ole ollut nuorison päätettävissä. Fanaatikkopiirit (lahkot mukaan lukien) kieltävät nuorisolta seksuaalisuuden vaikka se on ns. ”Jumalan lahja”.

Tätä fysiologista ominaisuutta ovat aikojen alusta ”pappisfanaatikot” käyttäneet säälimättä hyväkseen kaikissa isommissa uskonnoissa. Kiihkeimmät ”uskonoppineet” ovat saaneet nuorisonsa jopa niin sekaisin että se uskoo jopa sellaiseen ”hölynpölyyn” kuin kuoleman jälkeiset orgiat vaikka uskonto muuten on varsin kiihkoton.

Kristinuskon piirissä yhteiskunnat ovat rauhoittuneet sitä mukaa kun seksuaalisuus on vapautunut.

On outoa etteivät tutkijat tällaista itsestäänselvyyttä havaitse vaikka se suorastaan hyppää silmille.

Uskonnollinen fundamentalismi sikiää suuren maltillisen enemmistön henkilökohtaisesta uskonnollisuudesta, joka legitimoi sen käsityksen, että primitiiviset kansantarut tai näkymättömät mielikuvitusystävät olisivat muka kelvollinen peruste yhdellekään tosielämän väitteelle tai teolle.

Kevyestä fundamentalismista voi parantuakin – useista yliopistoaikani taistolaisistakin on tullut ihan kunnon kansalaisia.

Ruotsinkielinen yle ja rkp-media täsmäävät aika moneen kohtaan.

Näitä luetaan juuri nyt