Astuvansalmen kalliomaalaukset menettivät metsänsä
Mikkelin Ristiinassa sijaitsevat Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat suomalaisittain varsin harvinainen ja uhanalainen kulttuurikohde. Eikä niiden erityisyys jää Suomen tasolle: maalauskokonaisuus on yksi Pohjois-Euroopan suurimpia. Astuvansalmen maalaukset koostuvat 65 erillisestä kuvasta ja ne ovat peräisin 4500-5000 vuoden takaa.
Olen itse käynyt Astuvansalmen maalauksilla kahdesti. Paikka pitää kokea kokonaisuutena: kalliojyrkänne ja sen merkillinen profiili, hiljainen Saimaa heti maalausten edessä, metsä joka ympäröi paitsi maalauksia ja järvenpoukamaa, myös ainoaa reittiä kalliolle. Esihistoria, luonto ja ihmisen ikiaikainen tarve tulkita maailmaa yhdistyvät Astuvansalmella varsin konkreettisesti.
Nyt kuulin, että Astuvansalmella on hakattu metsää. Metsätyökoneet ovat rouhineet jälkensä metsään kalliomaalausten ympärillä. Maisema ei ole enää entisensä.
Mikähän Suomessa on vikana, kun maisemalle ei osata antaa arvoa? Viimeksi samantapainen asia oli esillä, kun Metsähallitus hakkasi piloille historiallisen Vienan reitin tutkijoiden, järjestöjen ja paikallisten asukkaiden kannanotoista välittämättä. Vienan reittiä pitkin on kuljettu nykyisen Suomen ja Vienan Karjalan välillä ehkä niin kauan kuin alueella on ollut ihmisiä. Sitä käytti myös Elias Lönnrot runoja kerätessään.
Myös alkuvuodesta toteutetut hakkuut Hvitträskissä Kirkkonummella olivat järjettömät. Kuuluisien arkkitehtien suunnittelema erämaa-ateljee ei ole enää erämaassa.
Hakkuilla on helppo pilata paikan kuin paikan syvin olemus. Jyrkänteeseen järven ja metsän rajalle maalatut kalliomaalaukset menettävät suuren osan luonteestaan, kun metsä niiden ympäriltä hakataan. Samoin vanhan metsän läpi kulkeva reitti ei tietenkään enää ole sama reitti kuin ennen, jos metsä sen ympäriltä kaadetaan. Metsätyökoneen käsittelemä erämaa ei ole erämaa.
Ei pidä suojella vain konkreettisia puita, eläimiä, kasveja, kalliomaalauksia tai muinaisjäänteitä. Pitää suojella kokonaisuuksia. Pitää suojella maisema, koska maiseman keskellä yksittäiset suojelukohteet ovat oikeassa ympäristössään.
Vienan reitin hakkuista vastasi Metsähallitus, Astuvansalmella on käsittääkseni hakannut yksityinen taho. Eikö ole mitään keinoa suojella kansallisesti (ja kansainvälisesti) merkittäviä maisemallisia kokonaisuuksia?