Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Antarktiksella tapahtuu

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 10.2.2012 13:39

Etelämanteren jääkuoren alla piilotteleva Vostok-järvi on kiehtonut mieliä aina löytymisestään lähtien. Järven päällä on jäätä noin 3-4 kilometrin verran, ja se on ollut eristyksissä ympäristöstään miljoonia vuosia.

Nyt venäläistutkijat ovat saaneet poransa järvelle saakka. Viisi päivää sitten, 5. helmikuuta, pora saavutti vedenpinnan ja järven vettä nousi porausreikään monen kymmenen metrin korkeuteen. Kyse siis ollut pelkästä jään paikallisesta vesitaskusta. Vesinäytteiden analysointiin menee kuukausia, joten tuloksia ei ole ihan heti odotettavissa.

Etelämanteren talvi on rankka, ja Vostok-tutkimusasemalla on pakkasta lähes 90 astetta. Tutkijoiden kiire saada työnsä loppuun ehti jo saada kaikenlaisia huhuja liikkeelle.

Suuri huoli järven tutkimisessa on ollut mahdollinen kontaminaatio. Ihmisten mukanaan kantamat bakteerit ja muut mikrobit leviävät helposti esimerkiksi tutkimuslaitteiston kautta. Vostokin saavuttaminen on vaatinut suurta tarkkuutta ja metodien pohtimista.

Vostokissa kiinnostaa erityisesti sen mahdollisesti sisältämä elämä, ja siksi kontaminaatiouhkaankin suhtaudutaan vakavasti. Eristyksissä pysynyt elämä on aina kiinnostavaa, mutta Vostokin tapauksessa toki sijainti maapallon kylmimmällä alueella kiinnostaa. Vostok-järveä on ajateltu analogiaksi esimerkiksi Jupiterin Europa-kuulle, jonka jääkuoren alla toivotaan myös olevan sulaa vettä.

Elämän läsnäolo järvessä tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä. Järvi jää täysin ilman auringonvaloa, sen paine on 350 ilmakehän verran ja vesi on erittäin happipitoista. Liika happi on elämälle myrkkyä.

On sinänsä ihan sopivaa, että Vostokin veteen pääsivät ensimmäisenä käsiksi juuri venäläiset. Saman maan tiedemiehet esittivät ensimmäisenä ajatuksen Antarktiksen alla piilevistä järvistä 1900-luvun alussa sekä havaitsivat Vostokin olemassaolon 1960-luvun paikkeilla. Vostok on pinta-alaltaan yksi maailman suurimmista järvistä. Nykytiedon mukaan Antarktiksen alla piilee noin 140 muutakin järveä.

Kunhan vesianalyysit valmistuvat, venäläisillä on suunnitelmissa lähettää järveen robotti sedimenttejä tutkimaan.

Itse toki toivoisin, että Vostok-järvestä löytyisi natsien unohtunut tukikohta, se juttu tai predatorien rakentama pyramidi, jossa ne piilottelevat alieneja.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

No, onhan se jo jotain saada haltuunsa esihistoriallista vettä!
Elämaa on maapallolla kaikkiakka missä on sille on otolliset olosuhteet, mutta Vostokissa niitä tuskin on – vain tuliperäinen lämpö olisi voinut antaa välttämätöntä energiaa ja sitä tuskin on tapahtunut miljoonien (20 miljoonaa?) vuosien ajan. Hukkaan meni hyvät varotoimet!

Minusta sudet voisi totuttaa kovaan paineeseen ja hengittämään veden alla.. Sitten ne voitaisiin siirtää tuon porausreiän kautta turvalliseen reservaattiin elämään ja saalistamaan ilman ahdistelevia metsästäjiä!

1Suomalainen

Vostokissa on aivan varmasti jotain elämää, oli happea tai ei, painetta tai ei, lämpöä tai ei. Elämä on kaikkialla, jopa kiven sisällä maan kuoressa. Tulokset ovat kiinnostavia, odotetaan.

”Suuri huoli järven tutkimisessa on ollut mahdollinen kontaminaatio. Ihmisten mukanaan kantamat bakteerit ja muut mikrobit leviävät helposti esimerkiksi tutkimuslaitteiston kautta. Vostokin saavuttaminen on vaatinut suurta tarkkuutta ja metodien pohtimista.”

jaksan epäillä, että mikään maanpäällinen selviäisi tuolla, joten huoli taitaa olla aika olematon.

Pyh, olet oikeassa, ja suurempi huoli kuin se, että ”jäänpäällinen” elämä leviäisi Vostok-järveen, on se, että mikrobit pääsisivät järvestä otettuihin näytteisiin ja sotkisivat analyyseja.