Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Älkää silpoko poikianne!

Blogit Tarinoita tieteestä 25.2.2012 11:38
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Naisten ympärileikkaus, po. sukupuolielinten silpominen, on länsimaissa melko yksimielisesti paheksuttu käytäntö, jonka karsimiseksi ohjataan rahaa ja käynnistetään projekteja. Silpomisen tapoja löytyy monenlaisia, aina klitoriksen viiltämisestä tai sen kärjen poistamisesta täydelliseen klitoriksen ja häpyhuulien poistamiseen ja emättimen aukon ompelemiseen umpeen.

Miesten ympärileikkaukseen ei suhtauduta lainkaan samalla ankaruudella. Ympärileikkauksessa peniksestä poistetaan terskaa suojaava esinahan osa. Anatomisesti esinahalla tarkoitetaan koko siittimen päällä olevaa irtonaista nahkaa, arkisessa kielenkäytössä vain terskan päälle yltävää osaa. Ympärileikkaus toki kohdistuu vain jälkimmäiseen.

Suomessa on oikeuslaitoksessa parhaillaan kesken tapaus, jossa poikavauvan isää ja lapsen ympärileikannutta lääkäriä syytetään törkeästä pahoinpitelystä. Vauva oli leikattu kotonaan, ilman äidin lupaa ja äidin poissa ollessa.

Tapauksessa on kyse äidin suostumuksen puutteesta eikä ympärileikkauksesta sinänsä: korkein oikeus on jo aiemmin antanut päätöksen, että uskonnollisista syistä tehtävä pojan ympärileikkaus on sallittavaa, kunhan se tehdään lääketieteellisesti asianmukaisesti.

Suomeen on jo vuosien ajan suunniteltu lakia poikien uskonnollisista ympärileikkauksista. Oikeuslaitoksen kanta vaikuttaa olevan salliva, mutta esimerkiksi Lääkäriliitto otti asiaan kielteisen kannan. Myös se, leikattaisiinko poikia yhteiskunnan varoilla, on aiheuttanut kiistelyä.

Vastustan alaikäisten ei-lääketieteellisistä syistä tehtäviä ympärileikkauksia.

Täysi-ikäiset leikkauttakoot itsensä niin kuin haluavat: poikien ympärileikkausta voi joissain suhteissa verrata vaikkapa kauneuskirurgiaan, tatuointeihin tai vaikkapa ns. kosmeettisiin amputaatioihin.

Täysin normaalin lapsen kosmeettisista syistä tehtävää leikkausta paheksuttaisiin Suomessa ankarasti, eikä pitäisi löytyä lääkäriäkään, joka sellaisia suostuisi tekemään. Leikkauksiin liittyy aina mm. tulehdus- tai anestesiariskejä, ja turhat leikkaukset tuovat myös turhia riskejä. Ajatellaanpa vaikka alaikäiselle tytölle äidin ja isän toiveesta laitettavia silikonirintoja. Millaisen järkytyksen ne aiheuttaisivatkaan!

Paheksuntani kohdistuukin tiukasti sellaisiin alaikäisten ympärileikkauksiin, joita ei tehdä lääketieteellisistä syistä. Lasten ja nuorten ympärileikkausten lääketieteellisenä syynä voi olla vaikkapa liian kireä esinahka tai jatkuva esinahan alainen tulehdus. Niissä tapauksissa lääkärit punnitsevat tilanne kerrallaan, onko sopiva hoitomuoto ympärileikkaus vai jokin muu, ja suhteuttavat hyödyt mahdollisiin riskeihin. Esimerkiksi tiukan esinahan tapauksessa lääkärit kuitenkin odottavat usein murrosikään asti, että tilanne helpottaisi kasvun myötä. Pienen pojan esinahka on luonnostaan tiukempi ja vähemmän irti terskasta kuin vaikkapa 15-vuotiaan.

Lääketieteellisistä syistä ympärileikkauksilla on siis kovin harvoin kiire. Ympärileikkauksen kohtaan voi myös kehittyä joustamaton arpikudos, joka itse asiassa aiheuttaa myöhemmällä iällä esinahan ahtauman terskan juureen. Tällainen tilanne kohtaa paria prosenttia vastasyntyneinä ympärileikatuista. Siksi ympärileikkaus on kovin huono tapa ehkäistä esinahan ahtaumaa.

Vaikka rinnastin yllä ympärileikkauksen kosmeettisiin leikkauksiin, esinahan puuttuminen terskan päältä ei ole pelkkä kosmeettinen seikka. Esinahalla on tarkoituksensa ihmiskehossa. Se ei ole pelkkä ”nahankaistale”, vaan limakalvoa, verisuonia ja hermoja sisältävä kehon toiminnallinen osa.

Esinahka suojaa terskan limakalvoa hiertymiseltä ja pitää sen kosteana. Esinahalla on suuri merkitys elimistön puolustamisessa, niin kuin limakalvoja sisältävillä rakenteilla usein on. Esinahka toimii läppänä virtsaputken aukon päällä, erittää alapinnaltaan lysotsyymejä, jotka hajottavat bakteereita ja viruksia ja sen verisuonien kautta immuunipuolustuksen solut pääsevät alueelle.

Ruumiinaukot ovat säännönmukaisesti limakalvolla varustettuja pitkälti juuri kehon suojelemiseksi mikrobeilta. Ympärileikatuilla miehillä myös terska on menettänyt ”limakalvomaisuutensa” ja heillä elimistöä suojaamasta puuttuu siis sekä esinahan että terskan limakalvon ominaisuudet.

Esinahassa on erittäin paljon kosketuksen aistivia hermopäätteitä. Ympärileikkauksessa poistetaankin peniksen erogeenisesti herkin alue. Lapsuudessa ympärileikattu ei tule koskaan kokemaan, millaista elämä olisi herkästi aistivan esinahan kanssa.

Esinahalla on muutenkin suuri merkitys seksielämässä. Sen rauhaset kostuttavat terskaa ja helpottavat yhdyntää, samoin esinahan liukuminen vähentää epämiellyttävää kitkaa yhdynnässä. Aikuisena ympärileikatut miehet ovat kertoneet muun muassa leikkauksen aiheuttamista erektiovaikeuksista, seksuaalisen itsetunnon vähentymisestä ja orgasmin saamisen vaikeuksista. Lapsina ympärileikatut eivät tietenkään voi tällaisista muutoksista kertoa.

Naisten ympärileikkausten vastustusta perustellaan yleensä juuri sillä, että naisella tulee olla oikeus seksuaaliseen ”normaaliuteen” ja nautintoon. Sama oikeus pitää olla miehillä.

Kaikkiin leikkauksiin liittyy riskejä, ja ympärileikkauksen komplikaatioina esiintyy muun muassa runsasta verenvuotoa. Vastasyntyneen lapsen verimäärä on kovin pieni, ja siksi verenhukka voi olla kohtalokasta. Jopa lääketieteen johtomaasta, Yhdysvalloista, on raportoitu useita kuolemaan johtaneita verenvuototapauksia ympärileikkauksen yhteydessä. Sinänsä hyvin mennyt leikkaus on sekin aina suuri stressitekijä pienelle vauvalle.

Myös tulehdusriski on huomattava: ympärileikatuilla vastasyntyneillä on 10 kertaa enemmän MRSA-sairaalabakteeri-infektioita kuin leikkaamattomilla vauvoilla. Riskeinä ovat muutkin infektiot aina virtsatietulehduksesta pahoihin kuolioon ja amputaatioihin johtaviin kudostulehduksiin. Riskit jälkimmäiseen ovat tilastollisesti toki pieniä, mutta jos kyse on hyödyiltään täysin turhasta leikkauksesta, yksikin kärsinyt poika on liikaa.

Toisinaan ympärileikkausta puolustetaan hygieniasyillä. Kun esinahka puuttuu terskan yltä, sen alle ei pääse kertymään vaikkapa sukupuolitauteja aiheuttavia bakteereita. Nämä käsitykset ovat vanhoja eivätkä perustu kunnollisiin tutkimuksiin, ja toisaalta esinahalla on tehtävä nimenomaan immuunivasteen turvaajana. Jo 1990-luvulla moni pohjoisamerikkalainen ja eurooppalainen lääkärijärjestö totesi, että tautien tarttuvuuden kannalta seksuaalinen käytös on paljon merkittävämpää kuin ympärileikkaus tai -leikkaamattomuus.

Edellä mainittu pätee myös väitteeseen siitä, että ympärileikkaus suojaisi HIV-tartunnalta. Kondomi on paljon parempi suoja virukselta kuin ympärileikkaus.

Ympärileikkauksen ja HIV:n vähentyneen leviämisen yhteyttä on korostettu varsinkin Afrikan oloissa. Suurten ihmisjoukkojen ympärileikkauksiin tulee kuitenkin suhtautua todella kriittisesti. Onko saavutettu hyöty arvokkaampaa kuin ihmisoikeusloukkaukset? Pitääkö lapsia leikata, jotta heitä suojattaisiin lähinnä sukukypsien aikuisten ongelmilta? Edistääkö leikkaus epätoivottavia seksuaalisia tapoja? Suojataanko sillä ihmisryhmiä monipuolisesti? Voidaanko leikkaukset toteuttaa niin turvallisesti, ettei tulokseksi saatu infektioiden väheneminen perustu vain ympärileikattujen yhdyntäkyvyttömyyteen tai jopa kuolemaan? Käytetäänkö ympärileikkauksiin voimavaroja, jotka olisivat paljon tehokkaampia käytettyinä vaikkapa kondomeihin tai valistukseen?

Joka tapauksessa ympärileikkaus ei vähennä HIV:n leviämistä mitenkään yksiselitteisesti. Lisäksi se, että ympärileikkaus voisi olla yksi tapa vähentää HI-viruksen leviämistä jossain muualla maailmassa, ei puolusta ympärileikkauksen laillistamista Suomessa.

Entä leikkauksen henkiset vaikutukset? Tyttöjen sukupuolielinten silpomiskäytäntöä pitävät maailmassa yllä pitkälti heitä iäkkäämmät, itsekin ympärileikatut naiset, siis äidit, isoäidit ja tädit.

Samaa ilmiötä näyttää esiintyvän miehillä. Ympärileikatuilla miehillä näkyy ahdistusta ja haluttomuutta puhua omasta koetusta toimenpiteestä, mutta silti (ehkä juuri ahdistuksesta ja tarpeesta oikeuttaa oma menetys) halua pitää yllä ympärileikkausperinnettä. Tämä näkyy myös ympärileikattujen lääkärien joukossa. Ympärileikkauskulttuuri on eräänlainen väkivallan ketju.

Vanhemmilla ei pitäisi olla niin suurta valtaa lapsensa kehoon, että he voisivat halunsa mukaan poistattaa siitä osia. Tästäkin syystä jo pelkän lääkärinetiikan pitäisi estää lääkäreitä tekemästä ympärileikkauksia ja yhteiskunnan kieltää niiden tekeminen. Uskonnonvapaus ei kohdistu toisen ihmisen kehoon.


Kattava yhteenveto viitteineen miesten ympärileikkauksen vaikutuksista löytyy Sexpon sivuilta.