Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Älä masennu, valaise korvasi!

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 5.12.2012 16:01

Kyselin pari viikkoa sitten vinkkejä Skepsiksen vuosittaisen Huuhaa-palkinnon saajaksi. Niitä olikin lähetetty runsain mitoin, kiitos siitä!

Tällaiseen tulokseen Skepsis ryn hallitus päätyi:

Vuoden 2012 Huuhaa-palkinto myönnetään Valkee Oy:lle ansiokkaasta heikosti tutkitun terveystuotteen markkinoinnista.

Mistä on kyse? Valkee Oy on tuonut markkinoille ”korvavalot”, joiden väitetään auttavan tehokkaasti muun muassa kaamosmasennukseen. Kuulokkeiden näköiset vempeleet sisältävät ledivalot, jotka valaisevat korvakäytävän. Valon on tarkoitus vaikuttaa aivoissa oleviin valoon reagoiviin soluihin. Kirkasvalolamppujahan on pitkään käytetty kaamosmasennusta vastaan ja niiden tehosta onkin tieteellistä näyttöä.

Valkeen korvavaloista tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin varsin kapea-alaisia sekä koehenkilöiden satunnaistamisen ja sokkouttamisen osalta erittäin puutteellisia. Otokset ovat pieniä eikä negatiivisia kontrolleja ole aina käytetty. Vakuuttavimpina esitettyjä tuloksia ei ole toistaiseksi julkaistu varsinaisissa tieteellisissä lehdissä, vaan ne on ”julkaistu” esimerkiksi kongressiesitelmissä.

Valkee Oy on siis lähtenyt markkinoimaan tuotettaan tehokkaana apuna terveyteen ennen kuin väitteiden tueksi on ollut tieteellisesti vakuuttavia tutkimuksia. Tuotetta on markkinoitu myös ohi Valviralle ilmoitetun käyttötarkoituksen muun muassa mielialan vaihteluihin, masennukseen, uniongelmiin sekä vuorokausirytmin siirtämiseen.

Voi hyvinkin olla niin, että korvavalot ovat tehokas hoito kaamosmasennukseen. Tulosten pitäisi kuitenkin olla olemassa ennen terveysväitteitä. Nyt Valkee Oy näyttää käynnistäneen mainoskampanjansa ennen tutkimuksia.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Yleensä kyllä kannatan uutta ja vallankumouksellista, mutta tähän en oikein jaksa uskoa. Tieteellistä näyttöä ei ole, joten on varsin uskottavaa, että luminositeetti on vain lumetta. Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos — siinä valkenee kuluttajalle lopputulos.

Olisin itse ehdottanut kyseistä palkintoa Bemer- patjoille, sillä eikö niitäkin ole ” tieteellisesti ” tutkittu, vai onko tämä tuote jo palkittu?
Pienessä maalaiskylässäkin, jonka nimeä en nyt tässä mainitse niillä hoidetaan ihmisiä ja annetaan kotikäyttöönkin lainaksi, toki kohtuullista yövuokraa vastaan. Näin olen lukenut paikkaseudun uutisista.
Jäi ehdottamatta, kun tunnukseni olivat tilapäisesti kadoksissa.

Ompa taas asiantuntematonta tarinaa toimittajalta. Huh huh. ”Journalismin Huuhaa-palkinto” kuuluu ehdottomasti tähän osoitteeseen.

Itse teen tiedettä työkseni ja katson Valkeeta ennakkoluulottoman kriittisesti. Piti ihan uudelleen käydä katsomassa, mitä on saatu aikaan:
– Kliinisiä tutkimuksia 4 kappaletta (kaamosmasennus, kognitiiviset toiminnot, yksi tutkimus placebo-kontrolloitu)
– Kuvantamistutkimus, jossa osoitettu aivojen aktivoituminen (placebo-kontrolloitu)
– Menetelmätutkimus kuvantamisesta tukemaan edellistä
– Aivovärjäykset, joissa jo aiemmin tieteen tuntemat OPN-valoreseptorit on löydetty ja paikannettu
– Timo Partosen tekemä ”käyttökoe”, jossa Valkeeta ja kirkasvalolamppua verrattiin

Kliinisissä tutkimuksissa kaamosmasennukset oireet poistuivat noin 60%-90% käyttäjistä, ja Partosen kevyessä kokeessa Valkee vastasi kirkasvalolamppua.

Johtopäätös: Tiede on alussa, mutta lupaavaa, mutta tulokset eivät voi olla sattumaa. Se, että Valkee pärjää hyvin nyt myös ilmeisesti ulkomailla ja on ottanut rohkean otteen, jollaista ei aiemmin ole markkinoilla nähty, on vaan hatunnoston arvoinen suoritus.

Hyvä Valkee. Lopuksi: itse käytän jo toista talvea ja päiväni ovat pirteämmät, huomattavasti.

Kun noita tutkimuksia on noin vähän, niin ne voisi nyt luetella tähän saman tien. Olisi kiinnostavaa. Kiitos. En löydä PubMedista ainakaan sanoilla valkee, intracranial, light, intra auricular, illumination yhtään juttua joka liittyisi kyseiseen tuotteeseen.

Voin silti olla väärässä, joten refs, pliis.

Opistoinsinöörin koulutuksen ja asenteet eli kaikki oleva ieto on jo kirjoissa mekaanisesta sovellusta odottaen – taantumusto vastustaa kaikkia uusia havaintoja leimaten uuden sanoman levittäjät vähintäänkin hulluiksi peitesanoja käyttäen, ei avoimin mielin ota vastaan uusia innovaatioita. Kirkasvalolamppu paitsi parantaa lukemista myös antaa virkeyttä. Eivätkä lamput maksa juuri mitään. Kokeilkaapaapa !! Ja jos korvassa kirkasvalo saa virkjeitä elämyksiä aivotoimintaan. es is gut !

Kiitos. Jep. Noista 19 viitteestä (numeroituja on 18 mutta 7 alla on 2) on 1 vertaisarvioitu julkaisu, joka nimenomaisesti käsittelee ei-silmien-kautta annettavan kirkasvalon vaikutusta mielialaan. Se on julkaistu 1/2012 ja on kyllä sinänsä julkaisuteknisesti ok. Kannattaa huomata, että jutussa on 13 koehenkilöä ja se on otsikoitu pilotiksi eli ”onks tässä ylipäänsä mitään järkeä” -testipalloksi.

Kaikki muut ko listassa käsittelevät joko aivan muita aiheita tai ovat kokouspuheenvuoroja, congress reports.

Eli missäs niitä julkaisuja on lisää :) ?

Jos tuota valoa työntäsi päähän peräaukon kautta niin voisi toimia paremmin.

Ottamatta? kantaa puolesta tai vastaan: ennen sanottiin ”älä sie usko kaikkee, mitä kuulet”, ja ”suomalainen ei usko ennen ku näkee”. Ota täst sit selvää…

Niin ja täydennyksenä juttuun että ei ole voitu pitävästi osoittaa, etteivätkö väitetyt vaikutukset johdu plasebosta eli ihmisen uskosta paranemiseensa. Siis siitä että kun ihminen tietää laittavansa valoa päähänsä, niin kas kummaa vaivat katoavat.

Ihmisen omalla mielellä on valtava voima. Olen itse joskus elämässäni pelännyt taudin olemassaoloa ja kokenut outoa huimausta, tuntoja sydämessä tms, Kun lääkäri sanoi, ettei mitään tautia ole eikä voi olla, niin sinne meni huimaukset.

Sitäpaitsi kaikenmaailman pyramidivedätysten aikakaudella meillehän on juuri opetettu, että ”jos joku asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se myös on sitä”.

Epäilen että firman taktiikkana on antaa mennä puutteellisten tieteellisten näyttöjen valossa niin kauan kuin tarinaan uskotaan.

Ns. tasapainoa parantavaksi väitetyn Power Balance-rannekkeenkin emoyhtiö ehti mennä konkurssiin.

Ymmärsinkö oikein, että aikajana olisi suunnilleen tällainen:
1) Joku keksi idean korvavalosta
2) Perustettiin firmaa, joka myy paria lediä ja paristokoteloa 200€ hintaan.
3) Aletaan tutkia, onko firman ainoalla syömähampaalla hypoteesin mukaista vaikutusta vai ei.

Tällä järjestyksellä herää epäilys, että firmalla olisi suuri houkutus julkaista vain ne tulokset jotka tukevat ideaa korvavalon hyödyllisyydestä, ja jättää muut pöytälaatikkoon. Tällaisella ”julkaisukynnysvääristymällä” on oma nimensäkin, mutta nyt ei sytytä. Osaisiko joku auttaa?

Alan tutkijana täytyy sanoa, ette tässäi oikeasti ole osoitettu mitään. FMRI-tutkimuksissa havaitaan aina kaikenlaisia eroja ryhmien välillä aina kuvauksen reeosluutiovalinnoista lähtien. Toisaalta plasebovaikutuksilla on fysiologisia korrelaatteja. Nämä voidaan kuvata myös fMRI-kuvauksissa. Valkeen tekemät tutkimukset on näemmä julkaistu vain poster-esityksinä ja niiden aineistot ovat aivan liian pieniä osoittaakseen muuta kuin sen onko käytöstä vahinkoa vai ei. Otosten kokojen tulisi olla 200-500 koehenkilöä, tutkimukset tulisi toistaa useampaan kertaan. Mikä tahansa vaikuttava tai vaikuttamatta hoito osoittautuu osassa tutkimuksia tehokkaaksi ja osassa tehottomaksi aivan satunnaisista syistä, johtuen aineistojen otannasta, niiden koosta, oireilun heterogeenisyydestä tai sen mittaamisessa ilmenneistä vaihteluista, joka liittyy mittareitten tai arviointiasteikkojen tulosten tavanomaiseen vaihteluun. Jos kyse olisi lääkeaineista ei korvavalolaite olisi tullut koskaan rekisteröityä luvallisesti valmisteeksi. FDAn kriteerit lääketieteellisten laitteiden hyväksynnällä ovat myös sen verran toukat ettei tämä laite olisi niistä selvinnyt. Mikä tahansa yritys voi syystä tai syyttä puolustaa tuotettaan joko rehellisin tai epärehellisiä keinoin. Jotta tällä laitteella olisi uskottavuutta tarvittaisiin monenlaisista tutkimuksia ja isoilla aineistoilla toteutettuja hoitotutkimuksia. Mekanisminäytötkään eivät ole sama asia kuin kliininen teho, koska niiden selitys saattaa olla jokin aivan muu kuin kyseinen hoitomuoto. kaikilla hoitomenetelmätutkimuksilla on havaittavissa valikoivaa tulosten raportointia, jolloin negatiiviset tulokset jäävät julkaisematta. Oma menetelmä tulee voida asettaa kuolemanvaaran eikä mikään systeemi selviä täysin tahattomasti. Jos tulokset ovat todella erinomaisen hyviä kuten yhdessä korvavaloa koskevassa posteresityksessä, niin ne ovat liian hyviä ollakseen totta.

Näitä luetaan juuri nyt