Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Äänestä onko tämä uutinen totta

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 7.10.2013 14:40

Onko jotain pielessä tyylissä, jolla lehdet käynnistävät keskusteluja nettisivuillaan?

Edellisessä postauksessani sivusin Popular Sciencen päätöstä lopettaa verkkokeskustelu artikkeliensa yhteydestä. Lehden toimituksen mielestä tiedettä käsittelevien juttujen lukijakommentit muokkaavat ihmisten asennetta itse juttuun. Toimituksen mukaan netissä vastakkainasettelut kärjistyvät ja tieteelliset totuudetkin muuttuvat vain mielipiteiksi muiden joukkoon.

Vaikka en ole lainkaan varma, että Popular Sciencen päätös oli järkevä, myönnän, että lehtien keskustelupalstojen toimintamallissa olisi parantamiseen varaa.

Uutisten ”totuuksien” muuttuminen pelkiksi mielipidekysymyksiksi johtuu nimenomaan myös toimitusten omista valinnoista.

Mitä mieltä olette vaikkapa siitä, että lehti kysyy uutisen perässä, onko uutinen lukijoiden mielestä totta?

Näin todella tapahtuu. Viime viikolla Ilta-Sanomat uutisoi suomalaistutkimuksesta, jossa näkyi, että internetin kautta tapahtuva terapia lievittää masennuksen oireita paremmin kuin perinteinen terapia. ”Puolentoista vuoden aikana kootut tulokset osoittivat, että verkkohoitoryhmän masennusoireet ja fyysiset oireet olivat vähentyneet hieman enemmän kuin kasvokkain annettavassa hoidossa”, lehti kertoi.

Sen sijaan, että IS antaisi ymmärtää, että lehdessä julkaistaan vain oikeaksi todettuja uutisia, joiden mahdolliset epävarmuustekijät toimittaja toisi itse tekstissään ilmi, uutisen luotettavuuden saavatkin arvioida lukijat: ”Mitä mieltä olet, voiko masennukseen saada apua verkko-ohjelmasta? Äänestä ja jätä kommenttisi kommenttikenttään”, kehotetaan uutisen perässä.

Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei uutinen ollutkaan totta. Vain 40 prosenttia lukijoista nimittäin uskoo, että että verkko-ohjelmasta voi olla apua masennukseen.

Uudessa uljaassa maailmassa jokaisen henkilökohtaiset käsitykset ja kokemukset ovat todempia kuin tieteellinen tieto.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Tuo esimekkisi IS:n uutisesta on myös esimerkki lehdistön tason laskusta; se siis kokoaa Internet-kävijöiden klikkauksia, aivan kuten aiemmin koottiin irtonumeroiden ostajia. Ne tuovat mainokset.

Mutta tuskin ajattelet itsekään, vai ajatteletko? että itsenäinen mieli yleensä tai tieteellinen mieli erikoisesti, antaisi painoa klikkausten lopputuloksille. Se muotoilisi useinkin kysymyksen uudelleen, aivan alkuun. Sen se tekisi usein myös itse uutiselle.

Aiemmin toimituksissa oli Suomessakin eri alojen spesialisteja, joista julkaisun tieteellinen taso mm. riippui ratkaisevasti. Kun olen itse ollut ulkona Suomesta 30 vuotta, en tunne nykytilaa. Mutta taso alkoi mennä alas sinä vaiheessa, kun mm. Yle meni rekrytoinnissa puolueiden kvootteihin, 1970-luvulla.

Viilaan pilkkua: kyseessä ei ollut äänestys uutisen totuudenperäisyydestä, vaan ainoastaan sen käsittelemän tutkimuksen — kaikki tutkimukset kun eivät ole tosia. (Harvemmin näin käy, mutta aina joskus.) Ilta-Sanomat ei onneksemme edusta lööppilehtenä journalismin aatelia, mutta onhan ilmiö eittämättä sääli.

Niin, siis pitikö tässä vielä äänestää tämän uutisen todenperäisyyttä? EOS. :-U

Lehtien menekinkohotuskyselyt ovat tasoa; Oletko lopettanut kroonisen alkoholismisi?
Kyllä
Ei

”Puolentoista vuoden aikana kootut tulokset osoittivat, että verkkohoitoryhmän masennusoireet ja fyysiset oireet olivat vähentyneet hieman enemmän kuin kasvokkain annettavassa hoidossa”.

Voisi myös kysellä, miten tuo voitaisiin sanoa kielellisesti paremmin ja selvemmin. Minusta esimerkiksi näin: ”Puolentoista vuoden aikana kootut tulokset osoittivat, että verkkohoidossa masennusoireet ja fyysiset oireet olivat vähentyneet hieman enemmän kuin kasvokkain annettavassa hoidossa”.