Astronautteja vai mainareita?
Vaikka avaruus on Star Trek -televisiosarjan intron mukaan käymätön korpimaa, voi sille tapahtua sama kuin muillekin käymättömille korpimaille: joku sinne kuitenkin eksyy.
Ensi vuonna on tarkoitus laukaista avaruuteen Prospector-1-luotain, jonka tehtävänä on kartoittaa kosmisen kaivostoiminnan mahdollisuuksia.
Kuulostaa tieteiskuvitelmalta eikä ihme, sillä scifi-kirjailijat ovat luoneet kokonaisia keinomaailmoja, joiden olemassaolo perustuu asteroideista saataviin metalleihin ja mineraaleihin.
Taruista on vähitellen tulossa totta, kun yksityinen sektori on mullistamassa avaruuslentojen taloutta.
Vanhoina ”hyvinä” aikoina avaruutta valloitettiin poliittisista syistä. Jenkit päihittivät neukut kuukilvassa, mutta kovin halvaksi se ei tullut. Apollo-ohjelman jälkeen keskityttiin lentoihin Maata kiertävälle radalle. Avaruussukkulaohjelma tuli kaikkinensa maksamaan yli 200 000 000 000 dollaria.
Aika ymmärrettävästi avaruustutkimusta on pidetty kalliina ja turhana touhuna: mitä hyötyä on lennättää väkeä muutaman sadan kilometrin korkeuteen leijumaan painottomana?
Nykypäivänä niin moni asia perustuu avaruustekniikkaan, että vain vannoutuneimmat luddiitit voivat väittää, ettei siitä ole mitään hyötyä. Jatkossa hyödyn lisäksi luvassa voi olla muhkeita, suoraan rahassa mitattavia voittoja.
Asteroidit ovat jäänteitä Aurinkokunnan hurjasta nuoruudesta, kun Marsin ja Jupiterin kiertoratojen väliin kertyi roinaa, joka ei onnistunut kasautumaan planeetaksi asti.
Aika pitkälle kehitys ehti joidenkin kiertolaisten kohdalla mennä, sillä niiden sisukset olivat sulaa kiviainesta ja raskaammat metallit vajosivat tiiviiksi ytimeksi. Kunnes jokin toinen saman kokoluokan kiertolainen osui samoille kulmille ja törmäys pirstoi kummankin kappaleiksi.
Siksi avaruudesta löytyy asteroideja, jotka ovat käytännössä puhdasta rautaa tai jotain muuta, vielä arvokkaampaa metallia. Miltä kuulostaisi kaivos asteroidilla, jossa on enemmän platinaa kuin Maan uumenista on koskaan louhittu?
Jos luvassa on muutaman triljoonan taalan arvosta arvometalleja, ei sata miljardiakaan ole paha hinta tarvittavan tekniikan kehittämisestä.
Prospector-1 on vaatimaton alku – kirjaimellisestikin, sillä luotaimella on massaa vain 50 kiloa – mutta siitä se voi hyvinkin lähteä. Ennen pitkää avaruudessa on kaivosalan asiantuntijoita muuallakin kuin Armageddon-elokuvassa. (Okei, Bruce Willisin johtama porukka koostui öljynporaajista…)