2001: Atomipommiseikkailu – Director’s Cut
Stanley Kubrickin scifi-klassikossa ihmiskunta matkaa kohti Jupiteria Discovery One -aluksella – tai tarkemmin laskettuna viisi ihmistä matkaa. Perillepääsyn kanssa onkin sitten niin ja näin.
Aluksessa on ”ydinplasmamoottorit”, joissa ydinreaktorilla tuotetun sähkön vauhdittamat elektronit kuumentavat vetyä ja saavat sen sinkoutumaan plasmana avaruuteen.
Periaate on siis sama kuin perinteisissä kemiallisissa rakettimoottoreissa, joissa suuttimesta suihkuavat palokaasut saavat raketin liikkumaan vastakkaiseen suuntaan.
Siinä ei olisi ollut ydinreaktoria, vaan 2 600 atomipommia.
Alkujaan Kubrickin suunnitelmissa oli vauhdittaa Jupiter-alusta paljon rajummalla työntövoimalla: atomipommeilla.
Vuonna 1957 Yhdysvalloissa käynnistyi huippusalainen Orion-projekti, jonka tavoitteena oli kehittää ydinkäyttöinen avaruusalus. Siinä ei olisi ollut ydinreaktoria, vaan 2 600 atomipommia.
Orion ei silti olisi ollut mikään sota-alus, vaan 4 000 tonnin ja 50 matkustajan ”avaruusristeilijä”, jolla olisi matkattu Saturnukseen jo vuonna 1970. Matkan varrella olisi piipahdettu myös Marsissa.
Atomipommeja olisi räjäytelty aluksen takaosassa alle sekunnin välein. Suuren ”puskulevyn” välityksellä räjähdykset olisivat antaneet alukselle jatkuvasti lisää vauhtia ja samalla se olisi suojannut miehistöä radioaktiiviselta säteilyltä.
Pienoismallilla ja dynamiitilla tehdyt kokeet olivat lupaavia. Saturnus pudotettiin silti matkasuunnitelmista jo melko varhain ja tähtäin asetettiin Marsiin. Kaikkinensa reissu olisi kestänyt yli kaksi ja puoli vuotta.
Jotta kiireeltä vältyttäisiin, Mars-lennon oli määrä toteutua ”vasta” vuonna 1965. Se ei toteutunut edes silloin. Kansainvälinen sopimus kielsi ydinkokeet avaruudessa, joten Orion-suunnitelma haudattiin arkistoihin ja päälle lyötiin leima ”Huippusalainen”.
Hankkeen luokitusta lievennettiin vasta vuosituhannen vaihteessa, jolloin George Dyson kirjoitti siitä kirjan Project Orion – The Atomic Spaceship 1957–1965. Hänen isänsä Freeman Dyson, tunnettu ja tunnustettu fyysikko ja matemaatikko, oli ollut mukana projektissa.
Kubrickin visioiman Discovery-aluksen oli määrä olla sovellettu versio Orionista. Mutta mistä ohjaajalle tuli mieleen käyttää atomipommeja aluksen voimanlähteenä?
2001: Avaruusseikkailun alkuperäisestä versiosta on ”kadonnut” 17 minuuttia. Kubrick leikkasi ne pois ennen elokuvan päätymistä teatterilevitykseen.
”Kadonneissa” minuuteissa oli esimerkiksi elokuvan alkuun sijoittuva keskustelu, jossa Dyson pohti Maan ulkopuolisen älyn esiintymistä.
Ehkä Kubrick kuuli salaisesta Orion-hankkeesta Dysonilta, mutta luopui atomipommeilla vauhdittuvasta avaruusaluksesta, koska sekä Kubrick että Dyson olisivat voineet joutua vaikeuksiin salaisen hankkeen paljastamisesta.